Työpajassa hypätään taiteen merkitysten alkujuurille: ihmisen tarpeeseen ilmaista itseään ja olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Luovien ilmaisutapojen eriytyminen omiksi taiteenaloikseen on ihmisen historiassa suhteellisen uusi kehityskulku. Tässä työpajassa tarkastelemmekin luovaa ilmaisuvoimaa kokonaisvaltaisesti kehollisuudesta käsin, äänen ja liikkeen kautta. Työpaja sopii kaikille taiteesta ja taidekasvatuksesta mutta myös yleisemminkin kasvatuksesta, vuorovaikutuksesta ja ihmisen kehollisesta maailmasuhteesta kiinnostuneille. Työpaja on esteetön eikä osallistuminen edellytä ennakkotietoja tai -taitoja.

Työpajan ensimmäisessä osuudessa tanssipedagogiikan (Taideyliopisto) ja sosiaalipedagogiikan (Itä-Suomen yliopisto) dosentti Raisa Foster ja musiikkikasvatuksen yliopistonlehtori Katja Sutela (Oulun yliopisto) johdattelevat osallistujia kehotietoisuuden ja hengityksen äärelle sekä tutkimaan omaa ääntään ja liikettään yksinkertaisten ja turvallisten harjoitteiden kautta.

Toisessa osuudessa musiikkipedagogit Osmo Hakosalo (Oamk) ja Aale Luusua (Oulun yliopisto) sekä tanssin yliopettaja (Oamk) ja tanssintutkimuksen dosentti (Tampereen yliopisto) Petri Hoppu esittelevät polskan mahdollisuuksia kansantanssin ja -musiikin yhteisenä pedagogisena lähtökohtana. Polskatyöpajassa tuotetaan liikettä ja laulua yhtä aikaa yksin, pareittain ja ryhmässä sekä tarkastellaan sitä, kuinka liikkuva ja ääntä tuottava keho kohtaa toisen kehon ja kuinka kehollisuus tuottaa tilanteessa jaettuja kokemuksia.

Työpaja päättyy yhteiseen jamittelusessioon, jossa jokainen voi osallistua tanssin ja musiikin tekemiseen omista lähtökohdistaan. Jamittelussa voi hyödyntää työpajassa opittua tai tuoda mukanaan jotain aivan muuta. Oman instrumentin voi halutessaan ottaa mukaan.

Työpaja on 23.11.2022 klo 16.00. Ilmoittautumiset 9.11. mennessä katja.sutela (at) oulu.fi. Työpajaan mahtuu 20 osallistujaa.

Fostering development and transformation in and beyond the academia with cultural-historical activity theory

Jaakko Hilppö, yliopistonlehtori (Helsingin yliopisto), jaakko.hilppo (at) helsinki.fi

Annalisa Sannino, professori & Liubov Vetoshkina, post-doc tutkija

This FERA CHAT SIG pre-seminar focused on discussing and fostering academic development and transformation. One of the challenges of modern academia is how academic work and research can serve societal renewal by participatory analyses of dysfunctional activities and participatory design to transform them. The pre-seminari is targeted for doctoral students, post-doctoral researchers and other researchers interested in learning about and applying cultural historical activity theory in their work. The half-day pre-seminar is composed of two parts. During part one, Adjunct Associate Professor of Higher Education James Garraway from Cape Peninsula University of Technology will deliver a keynote on academic development, cultural-historical activity theory and Change Laboratories. After the keynote, docent, Senior University Lecturer in Higher Education Vesa Korhonen from Tampere University will give his critical comments on professor Garraway’s talk and lead the audience into a discussion. During part two, participants, who have submitted their contributions to the pre-seminar, will give short presentations about their work in connection to the pre-seminar topic. The presentations will be followed by discussion and comments with the Professor Garraway, Docent Korhonen, the pre-seminar organizers as well as the participants.

Keywords: cultural-historical activity theory, academic development, change laboratories

Pre-seminar takes place on Wednesday 23 Nov 2022 at 12.15-15.45.

Registration for the pre-seminar is via the link below by 15. November at the latest. Participants interested in presenting their work are asked to submit a two-page draft (approx. 1000 words, not including references) as part of their registration by 1.11.2022 the latest. The organisers will be in touch soon after.

https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/118924/lomakkeet.html

Link for the remote participation:

Zoom information:

https://tuni.zoom.us/j/61955218366?pwd=bkdScXBMcXdOdVk3ejlZYUxDYkt4QT09

Meeting ID: 619 5521 8366

Passcode: 278678

Decolonial praxis with teachers – what and how?

Elina Lehtomäki, professori (Oulun yliopisto), elina.lehtomaki (a) oulu.fi

Professor Karen Pashby, Manchester Metropolitan University, will talk about the research approach in which with secondary and upper secondary school teachers in England, Finland, and Sweden participated in workshops using HEADSUP (Andreotti, 2012) tool, reacted to it and discussed how it might be applied in their practice. HEADSUP tool specifies repeated and intersecting historical patterns of oppression often reproduced through global learning initiatives.

Comments: Professor Tania Ramalho, New York State University Oswego and ANTS programme, University of Oulu; and professor Elina Lehtomäki, University of Oulu.

Reading material: Pashby, L., & Sund, L. (2020) Decolonial options and foreclosures for global citizenship education and education for sustainable development. Nordic Journal of Comparative and International Education, 4(1): 66-83. https://doi.org/10.7577/njcie.3554.

Additional material: Pashby, L., & Sund, L. (2020) Critical GCE in the era of SDG 4.7.: Discussing HEADSUP with secondary teachers in England, Finland, and Sweden. In D. Bourn (ed.) Bloomsbury Handbook for Global Education and Learning Douglas Bourn, Bloomsbury Academic, 1, p. 314-326.

The session is also a part of the course ”Participatory research approaches with social sustainability in higher education” (Eudaimonia Institute, University of Oulu, https://opas.peppi.oulu.fi/en/course/KE00AI52/31797)

Pre-seminar takes place on Wednesday 23 Nov 2022 at 13.00-16.00 (Note! Time has been changed) . Registration via the following link by 15 November at the latest: https://link.webropol.com/s/pre-workshop

Moninaisuus koulutuksen kehittämisessä – kenen ääni kuuluu ja kenen ei?

Arja-Sisko Holappa, opetusneuvos (Opetushallitus), Arja-Sisko.Holappa(at) oph.fi

Moniarvoiseen yhteiskuntaan kuuluu monia ääniä. Tervetuloa mukaan moniääniseen keskusteluun kasvatuksen ja koulutuksen kehittämisestä. Äänet voivat olla hiljaisia signaaleja. Toisinaan on kyse myös somemetelistä. Puoluepoliittiset painotukset kuuluvat koulutusta koskevissa päätöksissä aina. On tärkeää kysyä, mitä ääniä kuulemme ja mitä emme.

Esiseminaarissa kuulet mielenkiintoisia alustuksia ja kommenttipuheenvuoroja. Alustajat tuovat keskusteluun näkökulmia niistä äänistä, joita työssään kuulevat ja pohtivat mitkä jäävät kuulematta ryhmäkohtaisesti, paikallisesti, kansallisesti tai kansainvälisesti. Alustajat edustavat koulutuksen eri vaikuttajatahoja: alan tutkimusta, keskushallintoa, kehittämistoimintaa ja käytännön koulutyötä. Yleisöllä on mahdollisuus osallistua fasilitoituun keskusteluun etänä ja paikan päällä.

Keskustelu on jatkoa Sivistys, hallinto ja tutkimus -ryhmän (SIG) koulutuksen tulevaisuuteen liittyvää keskustelusarjaa. Esiseminaarin keskustelujen teemoja tehdään näkyväksi muun muassa Sivistys, hallinto ja tutkimus –blogissa (tjsh.blogspot.com), OPH:n uutisoinnissa sekä sosiaalisessa mediassa.

Alustajina toimivat professori Heidi Harju-Luukkainen, opetusneuvos (ennakointi) Riku Honkasalo, tutkijatohtori Sanni Pöysä, JyU ja rehtori Kaisa Isotalo, Seinäjoki. Kommentoijina toimivat apulaisprofessori Elina Fonsén, JyU ja opetusneuvos (moninaisuus) Katri Kuukka. Fasilitoijana toimii opetusneuvos (ennakointi ja analyysi) Päivi Pöyry-Lassila. Viestinnästä vastaa opetusneuvos (vaikuttavuus) Arja-Sisko Holappa.

Esiseminaari 23.11. klo 14.00-15.30. Seminaariin voi osallistua myös etäyhteydellä.

Ilmoittautuminen: 21.11. mennessä seuraavassa linkissä: https://link.webropolsurveys.com/S/404C43B88B8876D7

Moniäänisyys liikuntakasvatuksessa

Heikki Hurskainen, hankekoordinaattori (Jyväskylän yliopisto), heikki.hurskainen (at) jyu.fi

Susanna Takalo, yliopistonlehtori (Oulun yliopisto), susanna.takalo (at) oulu.fi

Liikunnassa kasvaminen tarkoittaa monipuoliseen liikkumiseen, hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja liikunnan harrastamiseen tarvittavien taitojen ja tietojen kartuttamista monipuolisten liikuntakokemusten kautta. Liikunnan avulla kasvamisessa liikuntakasvatus on väline ihmisenä kasvamisessa. Kun liikunnassa kasvamista ja liikunnan avulla kasvamista edistetään, tutkijoiden ja liikuntakasvattajien moniääniset suhteet liikuntakasvatuksen kenttään pääsevät esille. Vuonna 2023 päättyvässä Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan koordinoimassa hankkeessa tarkastellaan opettajankoulutusohjelmien toteuttamaa liikuntakasvatusta. Lisäksi hankkeessa kehitetään yhdessä Jyväskylän, Helsingin, Turun, Tampereen, Itä-Suomen, Oulun ja Rovaniemen yliopistojen sekä Åbo Akademin liikuntakasvatusta opettavien opettajankouluttajien kanssa tutkimukseen perustuvaa liikuntakasvatuksen osaamista vahvistavaa perus- ja täydennyskoulutusta. Hankkeen verkostotapaamisen esiseminaarina aloittavassa osuudessa esitetään liikuntakasvatuksen tuoretta tutkimusta ja alan kehittämishankkeiden tuloksia asiantuntijapuheenvuoroissa.

Esiseminaari 23.11. klo 11–13

Ilmoittautuminen: Esiseminaari on osallistujille maksuton, mutta seminaarityöskentelyä varten ilmoittautuminen tulee tehdä sähköpostilla susanna.takalo (at) oulu.fi 3.10.–5.11.2022. Otsikoi viesti: Esiseminaari liikuntakasvatus. Esiseminaariin mahtuu 40 osallistujaa.

Values Matter in Education and Research – Exploring the Philosophical Foundations of Educational Sciences

Anna Rawlings, Post-Doctoral Researcher (University of Jyväskylä), FinEd Coordinator (University of Helsinki), anna.rawlings (at) helsinki.fi

Auli Toom, Professor (University of Helsinki)

Katariina Holma, Professor (University of Oulu)

Maija Lanas, Professor (University of Oulu)

Tying in with the topic of the FERA 2022 Conference, "Multivocality in the Changing World of Education", the FinEd Network’s pre-seminar examines the philosophical foundations of educational sciences, and the values pertaining to conducting educational research. The first part of the pre-seminar will comprise a keynote speech by Professor Katariina Holma (University of Oulu) followed by questions from participants and discussion, and the second part will consist of workshops on the topic. The pre-seminar is targeted for doctoral researchers who wish to deepen their understanding about the philosophical background assumptions as well as ethical practices of the field.

Pre-seminar 23 Nov 2022 at 10.30-16.00. Registration: Registration for the pre-seminar via the link below by 15 November. Note that the first part of the pre-seminar (keynote & discussion) will be organised in hybrid format, to enable distance participation. https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/117790/lomake.html

TEEMARYHMÄT

Aikuiskasvatuksen ja jatkuvan oppimisen teemaryhmä

Nina Haltia, yliopistotutkija (Turun yliopisto), nina.haltia (at) utu.fi

Sakari Hyrkkö (Helsingin yliopisto)

Päivi Hökkä (Tampereen yliopisto)

Anu Kajamaa (Oulun yliopisto)

Heli Mutanen (Itä-Suomen yliopisto)

Aikuiskasvatuksen ja -koulutuksen kysymykset ovat erityisen ajankohtaisia monestakin syystä. Yhteiskunnan ja työelämän muutokset haastavat niin yksilöitä, yhteisöjä kuin organisaatioitakin kehittymään, oppimaan ja löytämään uusia toimintatapoja. Esimerkiksi jatkuvan oppimisen uudistaminen on yksi ajankohtaisista koulutuspoliittisista uudistuksista, jolla pyritään vastaamaan etenkin työelämästä nouseviin tarpeisiin. Aikuisväestön sivistyksen ja kasvatuksen tarpeita ja haasteita kehystävät tänä päivänä myös ekokriisi(e)n uhka, populististen liikkeiden nousu, kaventuva tiedon muodostus ja eriarvoisuuden kysymykset. Globaali pandemia on nostanut esiin erilaisia yhteiskunnallisia kysymyksiä ja tehnyt näkyväksi muun muassa sellaisia eriarvoisuuden muotoja, joiden olemassaololle olemme aiemmin ehkä olleet sokeita. Lisäksi pandemia on haastanut työelämää ennennäkemättömällä tavalla ja asettanut työntekijöitä erilaisiin asemiin. Osalla työn intensifikaatio haastaa sekä yksilöiden että yhteisöjen hyvinvointia, osalla työt ovat loppuneet kokonaan. Teemaryhmä kutsuu aikuiskasvatuksen ja -koulutuksen tutkijoita laajasti pohtimaan aikuiskasvatuksen tutkimuksen teemoja koko kirjoltaan. Teemaryhmässä käsitellään aikuiskasvatusta ja -koulutusta erilaisissa ympäristöissä ja erilaisilla toiminnan tasoilla. Tutkimuksen kohteina voivat olla niin koulutuspolitiikkaan, arvoihin, koulutusinstituutioiden toimintaan, aikuiskasvatuksen pedagogiikkaan, työssä oppimiseen, aikuiskasvatuksen kentän erilaisiin toimijoihin ja toimintamuotoihin kuin aikuisten oppimiseen ja kasvatukseen liittyvät kysymykset. Tervetulleita ovat erilaisia lähestymistapoja, metodologioita ja näkökulmia edustavat tutkimukset. Teemaryhmää organisoi Aikuiskasvatuksen tutkimusseura, joka kutsuu koolle paitsi omia jäseniään myös muita tutkijoita. Myös opinnäytteinä tehtävät tutkimukset ovat tervetulleita.

Demokratiakasvatuksen teoria ja filosofia

Anniina Leiviskä, apulaisprofessori (Oulun yliopisto), anniina.leiviska (at) oulu.fi

Katariina Holma, professori (Oulun yliopisto)

Teemaryhmä keskittyy demokratiakasvatuksen ajankohtaisiin teoreettisiin kysymyksiin. Moniäänisyyden ja inklusiivisuuden teemat ovat demokratiaa ja demokratiakasvatusta koskevan tieteellisen keskustelun keskiössä ja ajankohtainen globaali tilanne kutsuu keskustelemaan demokratian moniäänisyydestä uusilla tavoilla, muun muassa kestävyyden, polarisaation ja globaalin vastuun ja oikeudenmukaisuuden näkökulmista. Mahdollisia aiheita teemaryhmässä voivat olla esimerkiksi demokratian ja demokratiakasvatuksen suhde kulttuuriseen ja yhteiskunnalliseen kestävyyteen; sosiaaliseen, globaaliin ja ylisukupolviseen oikeudenmukaisuuteen tai polarisaatioon, populismiin ja informaatiovaikuttamiseen. Kannustamme teemaryhmässä myös teoreettiseen moniäänisyyteen ja toivomme esitelmiä erilaisten teoreettisten traditioiden näkökulmista. Teemaryhmän tausta on demokratiakasvatuksen erilaisissa teoreettisissa lähestymistavoissa ja teoreettis-filosofisen tutkimuksen metodeissa.

Digitaalinen teknologia ja media oppimisessa ja opetuksessa

Teemu Valtonen, professori (Itä-Suomen yliopisto), teemu.valtonen (at) uef.fi

Erkko Sointu, professori (Itä-Suomen yliopisto)

Erityisteemaryhmän tavoitteena on vahvistaa digitaalisen teknologian ja median tutkimusperustaista käyttöä oppimisessa ja opetuksessa. Teemaryhmässä tarkastellaan teknologian ja median tarjoamia mahdollisuuksia eri oppimis- opetusteoreettisista lähtökohdista. Teemaryhmä suuntautuu formaalin, informaalin ja nonformaalin oppimisen ja opetuksen konteksteihin. Tutkimuksen kohderyhmät voivat olla erilaisia ja moninaisia, ja tutkimukset voidaan toteuttaa erilaisilla menetelmällisillä ratkaisuilla. Tutkimusalue on ajankohtainen, uusia teknologioita ja medioita sekä niihin liittyviä pedagogisia ja menetelmällisiä ratkaisuja kehitetään jatkuvasti.

Kasvatustieteen päivillä järjestettävän teemaryhmän tapaamiseen toivotaan alan kenttää eri näkökulmista tarkastelevia esityksiä. Tavoitteena on koota yhteen laaja-alaisesti alan toimijoita jakamaan osaamistaan ja tietoa meneillään olevista tutkimus- ja kehityshankkeista. Teemaryhmän tapaamiseen ovat tervetulleita kaikki digitaalisen teknologian ja median oppimis- ja opetuskäytöstä kiinnostuneet.

Avainsanat: digitaalinen teknologia, media, pedagogiikka, TVT, SIG

Global education in the changing world of education / Globaalikasvatus koulutuksen muuttuvassa maailmassa

Hanna Posti-Ahokas, yliopistotutkija (Helsingin yliopisto), hanna.posti-ahokas (at) helsinki.fi

Helena Hinke Dobrochinski Candido, yliopistonlehtori

Vihtori Kylänpää, väitöskirjatutkija

Oona Piipponen, tutkija/opettaja

Global education is a growing research field including development education, human rights education, education for sustainable development, education for peace and conflict prevention and intercultural education, in line with the Maastricht declaration from 2002. The ongoing process towards a new European declaration seeks to identify the vision for global education and the necessary commitments and support to global education. To enhance this debate, we bring contributions from the field of comparative and international education, attempting to enlarge our research horizons and overcome disciplinary boundaries when investigating education. The thematic group welcomes presentations discussing the diverse questions around changing world of education with a focus on global perspectives and multivocality, ranging from politics to practice. We expect global education to be discussed in various contexts, at all levels of formal and non-formal education, from both localized and comparative perspectives, and eventually using interdisciplinary approaches. Papers drawing on policies and practices of global education as well as conceptual/theoretical contributions are equally appreciated. Papers can be presented in English or Finnish. The thematic group is organized by the Global Education Research in Finland (GERIF) network (https://gerif.home.blog) and the Comparative and International Research in Education (COMPARE) research group (webpage will soon be launched). The aim of this thematic group is to present research and to advance dialogue among researchers and global education practitioners. We warmly welcome education practitioners to participate!

Key words: global education, international and comparative education, research - policy - practice dialogue

Inklusiivinen kasvatus moniäänisessä maailmassa

Riikka Sirkko, KT, yliopiston lehtori, erityispedagogiikka (Oulun yliopisto), riikka.sirkko (at) oulu.fi

Marjatta Takala, erityispedagogiikan professori (Oulun yliopisto)

Tervetuloa Inklusiivisen kasvatuksen teemaryhmään esittelemään tutkimusta, joka tuo esiin inkluusiokeskusteluun liittyvää moniäänisyyttä. Se näkyy muun muassa inkluusiokäsitteen määrittelyssä ja yhteiskunnan arvopohjan muuttumisessa entistä yksilökeskeisempään suuntaan.

Tässä teemaryhmässä ymmärrämme inkluusion laajasti kaikkien oppilaiden ja opiskelijoiden yhdenvertaisuuden, osallisuuden ja oppimisen edistämiseksi, joka kuuluu jokaisen opetus- ja kasvatusalalla työskentelevän tehtäviin. Olemme kiinnostuneita kuulemaan, millaisin käytäntein inkluusiota tuetaan ja edistetään eri koulutusasteilla varhaiskasvatuksesta korkeakouluun. Erityisen kiinnostuneita olemme puheenvuoroista, jotka koskettavat opettajaopiskelijoiden kasvua inkluusiota edistäviksi opettajiksi. Ryhmän tarkoituksena on koota yhteen ja tuoda näkyväksi ajankohtaista inkluusioon ja inklusiiviseen kasvatukseen liittyvää tutkimusta.

Ryhmään ovat tervetulleita erilaisia lähestymistapoja ja näkökulmia edustavat tutkijat.

Asiasanat: inkluusio, inklusiivinen kasvatus, osallisuus, opettajankoulutus

Kasvatuspsykologia ja oppimistutkimus / Educational Psychology and Learning Research / Pedagogisk psykologi och inlärningsforskning

Heta Tuominen, akatemiatutkija (Itä-Suomen yliopisto, Helsingin yliopisto), heta.tuominen (at) helsinki.fi

Markku Niemivirta, professori (Itä-Suomen yliopisto, Helsingin yliopisto)

Anna Rawlings, tutkijatohtori (Jyväskylän yliopisto)

Anna Widlund, yliopistonlehtori (Åbo Akademi)

Kukka-Maaria Polso, väitöskirjatutkija (Helsingin yliopisto)

Henriikka Juntunen, väitöskirjatutkija (Helsingin yliopisto)

Riikka Mononen, professori (Oulun yliopisto)

Anna Kuusi, väitöskirjatutkija (Helsingin yliopisto

Teemaryhmä kutsuu koolle kasvatuspsykologian ja oppimistutkimuksen aihepiiristä kiinnostuneita tutkijoita. Teemaryhmä keskittyy empiiriseen tutkimukseen, joka käsittelee laajasti kasvatuspsykologiaan ja oppimistutkimukseen liittyviä aiheita, kuten oppimista, suoriutumista, motivaatiota ja hyvinvointia erilaisten oppijoiden keskuudessa, erilaisissa oppimisympäristöissä ja koulutuspolun eri vaiheissa. Tutkimukset voivat käsitellä esimerkiksi näiden ilmiöiden keskinäisiä yhteyksiä, niiden kehitystä yli ajan tai niiden tilannekohtaista dynamiikkaa. Painopiste voi olla myös kasvatuspsykologisen tutkimuksen menetelmissä eli esitys voi keskittyä erilaisiin aineiston keräämisen ja analysoinnin tapoihin. Teemaryhmän aihe liittyy Kasvatustieteen päivien teemaan ”moniäänisyys kasvatuksen muuttuvassa maailmassa” ja kutsuu pohtimaan sitä, miten moniäänisyyttä, erilaisuutta ja yksilöllisiä eroja voitaisiin tunnistaa ja ottaa huomioon koulu- ja opiskelukontekstissa. Kaikki teoreettiset ja metodiset näkökulmat ovat tervetulleita. Esityskieli voi olla suomi, ruotsi tai englanti. Abstrakti kirjoitetaan esityskielellä. Tämä on Suomen kasvatustieteellisen seuran Kasvatuspsykologian ja oppimistutkimuksen verkoston (https://www.kasvatus.net/etusivu/sig-ryhmat/kasvatuspsykologian-ja-oppimistutkimuksen-verkosto/) järjestämä teemaryhmä. Tavoitteenamme on edistää kasvatuspsykologian alan tutkijoiden välistä yhteistyötä ja verkostoitumista. Tervetuloa mukaan sekä teemaryhmään että verkoston toimintaan!

The thematic group calls together all researchers interested in educational psychology and learning research. This thematic group focuses on a broad range of empirical research examining topics such as learning, achievement, motivation, and well-being among students of different ages, in various educational settings and learning environments, and at different stages of their educational careers. Studies can focus on, for instance, the interrelationships of these phenomena, their development over time, or their situational dynamics. All theoretical and methodological frameworks and approaches are welcome. Presentations can be given in English, Finnish, or Swedish. The abstract is to be written in the language of presentation. Welcome!

Temagruppen bjuder in alla forskare som är intresserade av pedagogisk psykologi och inlärningsforskning. Temagruppens fokus ligger på empirisk forskning i syfte att undersöka ämnen som lärande, prestation, motivation och välbefinnande hos elever i olika åldrar, olika pedagogiska sammanhang och miljöer samt i olika stadier av utbildning. Studier kan vara fokuserade på till exempel kopplingar mellan dessa fenomen, deras utveckling över tid eller deras situationsdynamik. Alla teoretiska och metodologiska synvinklar är välkomna. Presentationen kan vara på svenska, finska eller engelska. Abstraktet skall skrivas på samma språk som presentationen. Välkommen!

Kasvatussosiologia ja koulutuspolitiikka

Janne Varjo, apulaisprofessori (Helsingin yliopisto), janne.varjo (at) helsinki.fi

Mira Kalalahti, apulaisprofessori (Jyväskylän yliopisto)

Suomalaiset koulutusjärjestelmät eriytyvät rakenteellisesti esimerkiksi lisääntyneiden etäisyyksien ja koulujen erilaistuneiden toimintaedellytysten myötä. Samalla koulutus tuottaa yksilöille yhä erilaisempia ja -arvoisempia mahdollisuuksia. Monimuotoistuvat ja lohkoutuvat järjestelmät pitävät sisällään sekä mahdollisuuksia että uhkia, jotka eivät kosketa kaikkia oppilaita, opiskelijoita ja heidän perheitään tasapuolisesti. Muutospaineet ilmentävät ja muuttavat kulloinkin vallitsevia käsityksiä siitä, miten kaikille kansalaisille tuotetaan oikeudenmukaiset mahdollisuudet kouluttautua ja miten koulutus integroi ja luo yleistä luottamusta. Kasvatussosiologian ja koulutuspolitiikan teemaryhmä kutsuu koolle yhteiskunnallisen, vertailevan ja historiallisen koulutustutkimuksen sekä koulutuksen politiikan ja hallinnan tutkijoita keskustelemaan ajankohtaisista havainnoista ja niihin kytkeytyvistä teorioista. Ryhmään toivotetaan tervetulleeksi erityisesti kasvatussosiologian ja koulutuspolitiikan teorianmuodostusta kehitteleviä tutkimuspuheenvuoroja.

Avainsanat: kasvatussosiologia, koulutuspolitiikka, vertaileva ja historiallinen koulutustutkimus

Kestävä kehitys kasvatuksessa ja koulutuksessa / Education for Sustainable Development (ESD)

Arto Salonen, professori (Itä-Suomen yliopisto), arto.salonen (at) uef.fi

Ilkka Ratinen, professori, Lapin yliopisto

Ihmisen ajalle, antroposeenille, on ominaista, että ihmisen vaikutus yhteiseen tulevaisuuteemme maapallolla on suurempi kuin koskaan aikaisemmin ihmiskunnan historiassa. Tämä asettaa ennen näkemättömän haasteen kasvatukselle ja koulutukselle.

Tässä teemaryhmässä tarkastelun kohteena on kestävämpään elämäntapaan, yhteiskuntaan ja kulttuuriin siirtyminen inhimillisen kasvun ja oppimisen avulla. Näkökulmana voi painottua ilmastokasvatus, globaalikasvatus, ihmisoikeuskasvatus, ympäristökasvatus tai tulevaisuuskasvatus. Kestäviin elämäntapoihin liittyvät tarkastelut voivat siten liittyä esimerkiksi liikkumiseen, ruokaan, toimintakulttuuriin, kuluttamiseen tai asumiseen. Tutkimuskontekstina voi myös olla koulutusjärjestelmä, opetussuunnitelmat tai opettajankoulutus. Niin ikään yhteiskuntaa uudistavan oppimisen tutkimus tai vastuullista maailmasuhdetta korostavaan ekososiaalisen sivistyskäsitykseen liittyvä tutkimus on teemaryhmään tervetullutta.

Avainsanat: kestävän kehityksen kasvatus, ympäristökasvatus, ilmastokasvatus, ekososiaalinen sivistys

The theme Education for Sustainable Development (ESD) brings together empirical and theoretical researches from different fields in the quest for good life on the finite planet. The theme focuses on social change and behaviour change in order to have sustainable lifestyle and culture. The approach is transdisciplinary where ecological, social and economic aspects can be linked. Your viewpoint can focus on climate education, global education, human rights education, environmental education or future education. Also, deliberation concerning adopting of eco-social approach to education which emphasizes a responsible relationship with the world is warmly welcome.

Keywords: Education for Sustainable Development (ESD), Environmental Education (EE), climate education, eco-social approach to education

Koulun kehittämisen teemaryhmä / School Development Studies

Heidi Huilla, tutkijatohtori (Helsingin yliopisto), heidi.huilla (at) helsinki.fi

Sara Juvonen, väitöskirjatutkija; Raisa Ahtiainen, tutkijatohtori

Kutsumme koolle teemaryhmän keskustelemaan koulun kehittämiseen liittyvistä aiheista. Koulua kehitettäessä ja muutettaessa keskeisiksi kysymyksiksi nousevat esimerkiksi, mitä muutetaan ja miksi, ketä varten ja millaista tulevaisuutta silmällä pitäen? Kysymykset kietoutuvat keskeisesti yhteen kasvatustieteen päivien teeman ”moniäänisyys kasvatuksen muuttuvassa maailmassa” kanssa: muuttuvassa yhteiskunnassa koulut ovat jatkuvan kehittämisen ja uudistamisen kohteena, ja viime kädessä uudistukset ja muutokset toteutuvat yhteisöjen ja yksilöiden toiminnan tuloksena. Tutkimuksen tehtävänä on tuottaa tietoa kehittämisen pohjaksi ja tutkia itse muutosta; toisaalta tutkimuksen tulee myös arvioida kriittisesti reformeja ja uudistuspaineita. Toivotamme ryhmään tervetulleiksi esityksiä monenlaisista, keskenään erilaisista ja risteävistä näkökulmista. Toivomme keskustelua kouluissa tapahtuvasta kehittämisestä (esimerkiksi johtamisen, opettajuuden, organisaation ja opettamisen tutkimuksesta), ja näkökulmia koulun kehittämiseen kriittisistä ja yhteiskunnallisista lähtökohdista (kuten koulutuspoliittisista, ekososiaalisista, oppilaiden taustoihin ja koulun sijaintiin liittyvistä tutkimuksista). Esitykset kaikilta koulutuksen asteilta ja kaikenlaiset metodologiset ja teoreettiset lähestymistavat koulun kehittämisen tutkimukseen ovat tervetulleita.

Avainsanat: koulun kehittäminen, tasa-arvo, johtaminen, opettajuus, tulevaisuus

Welcome to the School Development Studies theme group. This theme group seeks to discuss questions such as how are schools being developed and why, for whom and for what kind of future? In a changing society, schools are constantly targets of change and development. A central task of research is to study and facilitate development, but it should also critically evaluate reforms and pressures and influences to reform. We welcome all kinds of different and intersecting perspectives on school development. We wish to have discussions about school development from the communities' perspective (e.g. leadership, teacherhood, organizational and learning), and from critical social perspectives (e.g. policy, eco-social, students’ backgrounds and school location). We welcome presentations concerning all levels of education and with all kinds of theoretical and methodological approaches.

Keywords: School development, school improvement, in-/equality, leadership, teacherhood

Koulutus ja alueellinen eriarvoisuus / Education and spatial inequalities

Riikka Oittinen, väitöskirjatutkija (Helsingin yliopisto), riikka.oittinen (at) helsinki.fi

Tiina Luoma, väitöskirjatutkija (Helsingin yliopisto), tiina.luoma (at) helsinki.fi

Kaupungistuminen ja alueellinen eriarvoistuminen asettavat kouluille uudenlaisia haasteita ja herättävät kysymyksiä siitä, miten yhdenvertainen hyvinvointi ja koulutusmahdollisuudet toteutuvat erilaisilla kaupunki- ja maaseutualueilla. Koulujen välinen ja sisäinen eriytyminen uhkaavat yhdenvertaisen hyvinvoinnin ja koulutusmahdollisuuksien tasa-arvoista toteutumista. Samanaikaisesti merkittävä osa alueista kaupunkiseutujen ulkopuolella kamppailee keskittyvän ja harvenevan kouluverkoston synnyttämien haasteiden kanssa. Tässä teemaryhmässä keskustellaan koulujen kohtaamista paikallisista ja alueeseen liittyvistä haasteista sekä koulujen ja asuinalueiden keskinäissuhteista kaikilla koulutusasteilla. Esitykset voivat lähestyä teemaa esimerkiksi oppilaiden tai opettajien arkikokemusten, oppimistulosten, koulutusvalintojen, hyvinvoinnin tai yhdenvertaisuuden näkökulmista, ja tarkastella paikallisuutta kaupunki- tai maaseudulla. Mukaan ovat tervetulleita ilmiötä niin laadullisesti kuin määrällisestikin tarkastelevat suomen-, englannin- ja ruotsinkieliset esitykset. Teemaryhmän järjestää tutkimusyksikkö Social Studies in Urban Education (SURE).

Avainsanat: eriarvoisuus, eriytyminen, alueellinen näkökulma, koulutusmahdollisuudet

Urbanization and increasing inequalities between areas present new challenges to schools and raise questions about how equal well-being and educational opportunities are realized in different urban and rural areas. Segregation within and between schools threatens the realization of equal well-being and educational opportunities. At the same time, a significant share of regions outside urban areas are struggling with challenges related to a concentrated and thinning school network. In this thematic session, we discuss the local and regional challenges faced by schools and the relationship between schools and localities at all levels of education. The presentations may approach the theme, for example, from the perspective of pupils or teachers' everyday experiences, learning outcomes, school choices, well-being, or equality, and examine localities in urban or rural areas. Presentations based on both qualitative and quantitative data are welcome, in Finnish, English or Swedish. The thematic session is organized by the research unit Social Studies in Urban Education (SURE).

Keyword: inequality, segregation, regional perspective, educational opportunities

Lapsuudentutkimuksen moniäänisyyden äärellä

Satu Karjalainen, KT, yliopistonlehtori (Oulun yliopisto), satu.karjalainen (at) oulu.fi

Jaana Juutinen, KT, yliopistonlehtori (Oulun yliopisto)

Niina Rutanen, professori (Jyväskylän yliopisto)

Tässä teemaryhmässä keskitymme pohtimaan lapsuudentutkimukseen kytkeytyviä teoreettisia, filosofisia, eettisiä ja metodologisia kysymyksiä. Teemaryhmän tavoitteena on tunnistaa lapsuuden moniäänisyyteen liittyviä ulottuvuuksia erilaisissa tutkimuksen konteksteissa. Ryhmässä tarkastelemme, mitä on moniäänisyys lapsuudentutkimuksessa ja millä tavalla tutkimukselliset valinnat kannattelevat ja haastavat moniäänisyyttä? Toivotamme ryhmään tervetulleeksi esityksiä, jotka voivat liittyä lasten kanssa tehtävään tutkimukseen sekä myös muihin lapsuutta tarkasteleviin näkökulmiin, kuten instituutioihin, kulttuurisiin, historiallisiin tai poliittisiin konteksteihin.

Esitykset voivat olla eri vaiheissa olevista tutkimuksista sekä tutkimusprosesseissa haastavista näkökulmista ja pohdinnoista. Esityksissä voidaan keskittyä johonkin vaiheeseen/osa-alueeseen syvällisemmin. Lyhyiden (10-15min) esitysten tavoitteena on innostaa ja kutsua läsnäolijoita yhteiseen vuorovaikutukselliseen pohdintaan ja kehittämiseen lapsuudentutkimukseen kytkeytyvien kysymysten äärellä. Toivomme esityksiltä kuulijoita osallistavaa lähestymistapaa, keskustelua voi virittää ja suunnata esimerkiksi kysymysten avulla.

Asiasanat: lapsuudentutkimus, metodologia, tutkimusetiikka

Laaja-alainen osaaminen – oppijana kehittymistä vai talouskasvun tavoittelua?

Päivi Nilivaara, opetusneuvos (Opetushallitus) paivi.nilivaara (at) oph.fi

Ninja Hienonen, tutkijatohtori (Tampereen yliopisto / Helsingin yliopisto)

Mari-Pauliina Vainikainen, professori (Tampereen yliopisto)

Viime vuosikymmeninä kasvattajien, tutkijoiden ja opetushallinnon edustajien rinnalle on tullut lukuisia toimijoita määrittelemään, millaista osaamista ja minkälaisia ominaisuuksia koulutuksen tulisi kehittää, jotta he kykenisivät saavuttamaan henkilökohtaista menestystä, toimimaan tulevaisuuden työelämässä tai jopa edistämään talouskasvua. Globaalit kompetenssidiskurssit ovat siivilöityneet suomalaisiin opetussuunnitelmiin laaja-alaisena osaamisena, joskin sen tavoitteiden siirtyminen arjen oppimistilanteisiin on osoittautunut haastavaksi.

Osaamisen painottamista ja kompetenssiajattelua on kritisoitu koulun perinteisen sivistystehtävän ja tutkitun tiedon häivyttämisestä kouluopetuksessa. On toisaalta osoitettu, että kansainvälisten kompetenssimallien taustalla on nähtävissä kiteytynyttä tietoa kasvatuspsykologisista lainalaisuuksista ja opetuksen filosofisista ja yhteiskunnallisista periaatteista. Uusi suomalainen viitekehys sitoo ristikkäisiä näkemyksiä yhteen ja määrittelee laaja-alaisen osaamisen tavoitteeksi ”kriittisesti ajattelevien yhteiskunnan aktiivisten jäsenten kasvattamisen oppiainejakoisessa opetuksessa siten, että kunkin oppiaineen sisällöt ja näkökulmat vahvistavat oppilaan toimintaedellytyksiä”.

Teemaryhmässä rakennetaan dialogia erilaisten näkemysten välille. Ryhmään toivotetaan tervetulleiksi moniäänisiä esityksiä, jotka avaavat laaja-alaista osaamista teoreettisesti ja empiirisesti, pohtivat sitä koulutuspoliittisesta ja kriittisestä näkökulmasta sekä etsivät teorian, opetussuunnitelmien ja käytännön opetustyön kytköksiä.

Ristikkäisistä näkemyksistä voi syntyä uutta ymmärrystä, joka auttaa hahmottamaan koulun kompleksista toimintakenttää ja tehtävää tulevaisuuden rakentajana. Se tuottaa myös uudenlaisia kysymyksiä ja tutkimusperustaisia näkemyksiä koulun kehittämiseksi. Tulevia opetussuunnitelmauudistuksia ennakoiden olisi hyvä hetki käynnistää moniääninen keskustelu laaja-alaisesta osaamisesta osana kaikkien kouluasteiden moninaista tehtävää.

Learning and agency for equity and sustainability: Dialogue with activity theory

Jaakko Hilppö, yliopistonlehtori (Helsingin yliopisto), jaakko.hilppo (at) helsinki.fi

Annalisa Sannino, professori

Liubov Vetoshkina

Global demands of equity, social justice and environmental sustainability urgently require that actors across sectors and levels learn to pursue concerted willful actions which can lead to effective and flexible solutions. Understanding how in these conditions learning and agency, based on multiple voices of various actors, emerge and how they can be sustained is a crucial educational challenge. These issues are at the core of current developments of cultural-historical activity theory globally and its emerging fourth generation. In this framework, the mentioned educational challenges are typically studied with the help of formative interventions such as the Change Laboratory. The thematic group welcomes contributions of all levels – from preliminary to well developed – based on or engaging in dialogue with these theoretical and methodological premises. Contributions to the thematic group will be selected to individual sessions based on their specific focus in order to facilitate in-depth discussions between presenters as well as the audience during each session.

Each presenter will prepare hands-on activities or questions that activate the audience to take part in the discussion on the possibilities and pitfalls of the digitalization in various learning and teaching contexts. The interaction between the presenters and the participants is fostered with the help of digital technologies and relying also on the participants' own devices such as laptops and mobile phones.

Keywords: cultural-historical activity theory, dialogue, equity, social justice, sustainability

Luonto- ja seikkailupedagogiikka

Maarit Marttila, lehtori (Tampereen seudun ammattiopisto Tredu), maarit.marttila (at) tampere.fi

Luontoympäristö tarjoaa monipuolisen ja uteliaisuutta ruokkivan oppimisympäristön ja mahdollistaa luontevasti OPSin mukaisen tutkimuksellisen, toiminnallisen ja ilmiöoppimisen. Seikkailu- ja luontokasvatus pedagogiikkoina tarjoavat oppijoita innostavaa tekemistä, mutta samalla kasvattavat vastuuseen itsestä, ryhmästä ja ympäristöstä. Lisäksi seikkailukasvatus luontoympäristössä sopivan haastaviksi räätälöityine tehtävineen voi parhaimmillaan tukea oppijan itsetuntemusta ja hyvinvointia (Virtanen, 2017). Seikkailukasvatuksellinen pedagogiikka vahvistaa oppijayhteisön yhteenkuuluvuutta ja parhaimmillaan oppijat yhdessä luovat positiivisia oppimiskokemuksia, joista jää vahvat muistot eliniäksi (Marttila 2016). Luonto-, elämys- ja seikkailukasvatuksessa kukin osallistuu kykyjensä mukaisesti eikä osallistujille aseteta painetta ”yksiäänisyydelle”. Samoin luontoympäristössä esim. koulussa ilmenevät klikit ja roolit voidaan unohtaa ja ollaan sallivampia.

Teemaryhmään toivotaan puheenvuoroja, joissa esitellään luonto-, ympäristö- ja seikkailukasvatukseen kytkeytyvien teoreettisten tai empiiristen tutkimusten suunnitelmia, meneillään olevia tutkimusprosesseja tai valmiita tuloksia. Teemaa voidaan lähestyä luonto-oppimisympäristöjen, luontoon liittyvien oppimiskokemusten, ulkona oppimisen, ohjaamisen, didaktiikan, pedagogiikan, elämys- ja seikkailupedagogiikan, kestävyyskasvatuksen, terveys- ja hyvinvointivaikutusten ja kehollisuuden näkökulmista. Näistä teemoista tarvitaan jatkuvaa keskustelua. Luonto oppimisympäristönä tarjoaa mahdollisuuksia, joita emme osaa täysin vielä hyödyntää. Teemaryhmän ideaalina on ajankohtaisen tiedon jalostaminen edistämään luontoympäristössä tapahtuvaa oppimista. Teemaryhmän toiminnan tuloksena luonto- ja seikkailupedagogiikan parissa tutkimusta ja opinnäytetöitä tekevien synergia voi lisääntyä, mikä on tärkeää, koska teeman parissa työskentelee pieni joukko tutkijoita ja opettajia.

Missä menet draamakasvatus - pohdintoja tieteen- ja opetusalan nykyisyydestä ja tulevaisuudesta

Hannu M. Heikkinen, KT, draamakasvatuksen yliopistonlehtori (Oulun yliopisto), hannu.m.heikkinen (at) oulu.fi

Tapio Toivanen, dosentti, draamakasvatuksen yliopistonlehtori (Helsingin yliopisto)

Draamakasvatuksen teemaryhmässä avataan opettamisen ja oppimisen kysymysten lisäksi alaan vaikuttavia rakenteita, sekä tutkimuksen taustaa ja sen kehityslinjoja Suomessa. Käsiteltäviä teemoja voivat olla esimerkiksi yhteiskunnallisen kompleksisuuden ja moninaisuuden kautta draama- ja teatterikasvatuksen käsitysten muutokset pedagogisessa kontekstissa sekä digitaalisen maailman tuomat haasteet ja mahdollisuudet. Tutkimukset voivat myös avata ymmärtämään käsitteiden syntyhistoriaa ja perinteitä oppiaineena ja tieteenalana.

Pohdimme, millaisena draamakasvatus näyttäytyy tänään ja mitä haasteita tunnistamme tulevaisuuden pedagogiikassa? Mitä draaman/teatterin opettaminen on nyt ja tulevaisuudessa? Mitä digitaalisuus tuo (ja vie) mukanaan? Teemaryhmä heijastaa päivien teemaa moniäänisyyden viitekehyksessä.

Draamaopetus elää erilaisissa konteksteissa saaden monia muotoja ja tehtäviä. Teemaryhmän tavoite on valottaa oppiaineen tutkimukseen liittyviä käsityksiä, yhteyksiä ja ristiriitoja. Toivomme laaja-alaisesti erilaisia tulokulmia, sekä moniäänisiä tutkimisen lähestymistapoja draamakasvatuksen tutkimuksen alueelta.

Avainsanat: draamakasvatus, draama- ja teatterikasvatuksen tutkiminen, digitaalinen draamapedagogiikka

Monikatsomuksellisuus kasvatuksen teoriassa ja käytännöissä

Saila Poulter, yliopistonlehtori (Helsingin yliopisto), saila.poulter (at) helsinki.fi

Katja Castillo, yliopisto-opettaja (Oulun yliopisto)

Kasvatustieteen päivät 2022 kutsuu keskustelemaan moniäänisyydestä, sen ymmärtämisestä, ilmenemisestä ja näkyväksi tekemisestä. Moniäänisyyden ymmärtäminen katsomusten kannalta liittyy niin katsomusten välisen kuin niiden sisäisen heterogeenisuuden tunnistamiseen. Monikatsomuksellisuuden käsite pyrkii kokoamaan niitä näkökulmia, joita eri uskonnollisten ja uskonnottomien katsomusten huomioiminen opetus- ja kasvatustilanteissa edellyttää. Monikatsomuksellisuus liittyy käsitteellisesti moniäänisyyteen, katsomustietoisuuteen ja uskontolukutaitoon, ja sen avulla on mahdollista tutkia kasvatuksen ja katsomusten välistä suhteisuutta.

Monikatsomuksellisuus kasvatuksen teoriassa ja käytännöissä -teemaryhmä toivottaa tervetulleeksi esitykset, joissa konferenssin moniäänisyyden kysymystä lähestytään katsomusten moninaisuuden kautta. Toivomme teemaryhmään keskustelua siitä, miksi monien katsomusten näkyväksi tekeminen on kasvatuksellisesti merkittävää. Kysymme, miten kasvatusta ja opetusta ohjaavissa asiakirjoissa, pedagogiikassa ja käytänteissä tunnistetaan katsomuksellinen moninaisuus ja miten sen toteutumista voidaan tukea opettajien, oppilaiden, lasten ja huoltajien kohtaamisissa? Missä määrin ja millä ehdoin kasvatuksen tutkimisessa ja kehittämisessä tulisi huomioida yhteiskunnan jatkuvasti muuttuva katsomuksellinen todellisuus? Millaista osaamista katsomuksellisen moninaisuuden huomioiminen opettajalta edellyttää?

Toivomme tähän teemaryhmään niin teoreettisia kuin empiirisiäkin esityksiä. Esityksissä voidaan käsitellä esimerkiksi kasvatusinstituutioiden rakenteissa ja käytännöissä tapahtuvaa katsomusten kohtaamista ja neuvottelua, näihin liittyviä tunteita ja oppimista, sekä opettajien katsomustietoisuutta. Rohkaisemme osanottajia dialogisiin esitystapoihin ja yhteisen työskentelyn kautta rakentuvaan käsitteenmäärittelyyn.

Teemaryhmä toteutetaan perinteiden teemaryhmätyöskentelyn ja workshop-työskentelyn välimuotona siten, että aluksi vetäjät johdattelevat osallistujia ajattelemaan teemaryhmien esityksiä osana yhteisesti rakentuvaa käsitteenmäärittelyä.

Teemaryhmään ilmoittautuneet pitävät kukin oman esityksensä (15min), joiden jälkeen seuraa yhteistä keskustelua (15min). Viimeisen esityksen jälkeen seuraa yhteinen learning cafe -tyyppinen työskentely ja keskustelu, jossa vedetään yhteen esityksissä nousseista näkökulmista aineksia monikatsomuksellisuuden kollektiiviseksi määrittelemiseksi. Osallistujille avataan myös mahdollisesti toimitettavan katsomusaiheisen teemanumeroon kirjoittamisen mahdollisuuksia.

Avainsanat: katsomukset, moninaisuus, katsomustietoisuus, opettajan osaaminen

Moniääninen perhe

Marita Neitola, yliopistonlehtori (Turun yliopisto), marnei (at) utu.fi

Minna Ranta, Väitöskirjatutkija (Kasvatustieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto)

Kasvatustieteen päivät 2022 teemana on Moniäänisyys kasvatuksen muuttuvassa maailmassa. Päivät haluavat herättää keskustelua moniäänisyyden ymmärtämisestä, sen ilmenemisestä ja näkyväksi tekemisestä. Joka kolmas perhe Suomessa on muodoltaan muu kuin perinteinen ydinperhe. Maamme väestö ja perheet, ovat yhä enenevässä määrin monikulttuurisia ja monikielisiä. Perhe koostuu sen eri jäsenistä, jotka osaltaan tuottavat perhettä. Perhe voidaan määritellä monin eri tavoin. Monimuotoisissa ja monikulttuurisissa perheissä luodaan uutta perhekulttuuria ja uusia perhesuhteita.

Perhetutkimuksen teemaryhmään kutsumme sellaisia tutkimuksia, joissa tarkastellaan moninaisia perheitä, perheiden arkea, perhettä kasvu- ja elinympäristönä jne. erilaisista näkökulmista. Näkökulmat voivat olla eri perheenjäsenten käsityksiä ja ajatuksia, perheiden kanssa työskentelevien näkemyksiä, yhteiskunnan päättäjien perheitä koskevia dokumentteja siitä, mitä perhe heidän käsityksissään on. Perheen moniäänisyydessä on tärkeää huomioida, kuka tai ketkä perheessä voivat puhua siitä; keiden ääni perheessä kuuluu; millä tavoin lasten ja nuorten ääni ja näkemykset tulevat esille. Kuka ylipäätään määrittelee perheen?

Olemme kiinnostuneita myös erilaisista perheteoreettisista lähestymistavoista sekä perheen tutkimisen tavoista ja menetelmistä – sillä perhetutkimus vaatii moniäänisen lähestymistavan. Teemaryhmään ovat tervetulleita myös sellaiset esitykset, joissa tarkastellaan, kuka ja miten perheestä yhteisöissä ja yhteiskunnassa puhutaan.

We welcome presentations both in English and in Finnish.

Moniääniset erot kasvatuksessa ja opetuksessa

Outi Ylitapio-Mäntylä, yliopistonlehtori (Oulun yliopisto), outi.ylitapio-mantyla (at) oulu.fi

Virve Keränen, tutkijatohtori (Oulun yliopisto)

Elämämme moniäänisessä maailmassa ja yhteiskunnassa, jossa kasvatuksen ja koulutuksen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kysymykset ovat entistä tärkeimpiä. Moniäänisyyttä kuitenkin haastaa monenlaisia erot ja eron teot, joita kasvatuksessa ja koulutuksessa rakentuu.

Sukupuoli, ikä, seksuaalisuus, etnisyys ja sosioekonominen asema kietoutuvat yhteen eri tavoin kasvatuksen ja opetuksen käytännöissä sekä niihin liittyvissä keskusteluissa. Teemaryhmässä pohditaan, mitkä tekijät estävät tai edistävät moniäänisyyttä sukupuolten tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvissä kysymyksissä kasvatuksessa ja koulutuksessa. Millaisia sosiaalisia, kulttuurisia ja yhteiskunnallisia rakenteita moniäänisten erojen taustalla on? Miten erilaiset yhteiskunnan, yhteisöjen ja koulutusinstituutioiden tehokkuuden, joustavuuden ja tuottavuuden vaateet heijastuvat kasvatuksen ja koulutuksen käytäntöihin, yksilön hyvinvointiin ja yhteiskunnan arvoihin? Millaisena kasvatuksen ja koulutuksen sosiaalinen, ekologinen ja taloudellinen kestävä ja hyvinvoiva tulevaisuus näyttäytyy?

Kutsumme teemaryhmään tutkimusesitelmiä, jotka tarkastelevat esimerkiksi kasvatuksen ja koulutuksen rakenteellisia ja yhteiskunnallisia kysymyksiä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Myös esitykset, joissa analysoidaan kasvatuksen ja opetuksen arkea sekä pedagogisia ratkaisuja sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta ovat tervetulleita teemaryhmään. Teemaryhmään voi tarjota moniäänisiä teoreettisia, metodologisia tai empiirisiä esityksiä.

Motivaatio, tunteet ja tiedonrakentelu yhteisöllisessä oppimisessa

Niina Impiö, yliopisto-opettaja (Oulun yliopisto), Niina.Impio (at) oulu.fi

Piia Näykki, apulaisprofessori (Jyväskylän yliopisto), piia.t.naykki (at) jyu.fi

Hanna Järvenoja, apulaisprofessori (Oulun yliopisto), hanna.jarvenoja (at) oulu.fi

Tämän päivän yhteiskunnassa yksilöiltä edellytetään taitoa työskennellä yhdessä toisten kanssa osaamista, asiantuntijuutta ja ideoita yhdistellen ja uutta tietoa rakentaen. Tämä vaatimus on huomioitu myös suomalaisessa koulutuksessa aina perusopetuksesta lähtien. Yhteisöllinen oppiminen ja vuorovaikutustaidot ovat olennainen osa opetussuunnitelmaa kaikilla kouluasteilla.

Sekä käytännön kokemukset että oppimisen tutkimus on kuitenkin osoittanut toistuvasti, että onnistunut yhteisöllinen työskentely ei tapahdu spontaanisti eikä se ole helppoa. Nykyiset opiskeluun ja työelämään liittyvät vaatimukset haastavat niin oppijoita, opetuksen ammattilaisia kuin oppimisen tutkijoita ymmärtämään entistä paremmin ryhmän ja yksilöiden välistä vuorovaikutusta ja oppimisen mekanismeja ja tuomaan tätä ymmärrystä käytäntöön oppimisen suunnittelussa ja toteutuksessa. Tämä teemaryhmä tarttuu osaltaan tähän tärkeään teemaan tuomalla yhteen suomalaista ajankohtaisinta yhteisöllisen oppimisen tutkimusta ja keskustelemalla siitä moniäänisesti eri näkökulmista. Tavoitteena on edistää vuoropuhelua eri tutkimuksellisten lähestymistapojen ja -fokusten välillä ja rakentaa siltaa tutkimustiedon ja käytännön toiminnan välille.

Teemaryhmään ovat tervetulleita kaikki yhteisöllisestä oppimisesta ja sen säätelystä kiinnostuneet. Tutkimuksesi voi liittyä esimerkiksi tiedonrakenteluun tai muihin kognitiivisiin prosesseihin, oppimisen motivaatioon tai tunteisiin ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen oppimisessa. Työpajassa tuotettavan synteesin kautta osallistujien ymmärrys yhteisölliseen oppimiseen vaikuttavista tekijöistä lisääntyy. Käytännössä synteesi tukee yhteisöllisten oppimistilanteiden suunnittelua, ohjaamista ja käsikirjoittamista.

Avainsanat: yhteisöllinen oppiminen, teknologiatuettu opetus, tunteet, motivaatio, tiedonrakentelu

Narratiiviset lähestymistavat / Narrative approaches / Narrativ forskningsansatser

Minna Uitto, professori (Oulun yliopisto), minna.uitto (at) oulu.fi

Hannu L. T. Heikkinen, professori (Jyväskylän yliopisto)

Essi Ikonen, tutkijatohtori

Raili Keränen-Pantsu, väitöskirjatutkija, kouluttaja

Kerronnallisen tutkimuksen ryhmä on kokoontunut Kasvatustieteen päivillä vuodesta 2004. Teemaryhmässä on esillä kerronnallisen tutkimuksen koko kirjo: siellä saavat tilaa niin elämäkerralliset ja narratologiset kuin postkvalitatiiviset ja taiteellisetkin tutkimusotteet. Tavoitteena on lisätä tulkinnallisten tutkimusotteiden välistä moniäänistä vuoropuhelua ja tarkastella niiden tieteenfilosofisia perusteita. Osallistujia rohkaistaan vuorovaikutteisiin esitystapoihin. Esitelmän voi pitää suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.

Avainsanat: kerronnallisuus, metodologia, tulkinnalliset tutkimusotteet

Narrative approaches have been one of the theme groups of the FERA conference since 2004. The call for presentations invites the full gamut of approaches, from life-history and narratology to post-qualitative and artistic research. The aim is to increase multivoiced dialogue between interpretative research approaches and examine their philosophical foundations. We encourage participative ways of presenting. Presentations may be held in Finnish, Swedish or English.

Keywords: narrative, methodology, interpretative approaches

Narrativ forskning har varit en av temagrupperna på FERA-konferensen sedan 2004. Temagruppen presenterar hela spektrat av narrativ forskning: där är rummet på biografiska och narratologiska såvel som postkvalitativa och konstnärliga forskningsansatser. Mål är att öka polyfonisk dialogen mellan olika tolkande forskiningsansatser och att undersöka deras filosofiska grundvalen. Deltagarna uppmuntras att ha interaktiva presentationer. Det är möjligt att hålla presentationen på finska, svenska eller engelska.

Nyckelord: narrativ, metodik, tolkande forskingsansatser

Ohjausalan tutkimuksen verkosto (SIG)

Teemu Suorsa, yliopistonlehtori (Oulun yliopisto), teemu.suorsa (at) oulu.fi

Jaana Kettunen, professori (Jyväskylän yliopisto), Kalle Vihtari, yliopettaja (Haaga-Helian ammatillinen opettajakorkeakoulu)

Moniäänisyys kuuluu ohjaukseen ja ohjausalan tutkimukseen. Ohjauksessa tarjotaan – paljon käytetyn määritelmän mukaan – ”aikaa, tilaa ja kunnioitusta” asiakkaiden äänelle ja kokemuksille. Ohjauksessa kuultavat äänet ovat usein hiljaisia ja ne vaativat kuuluakseen erityisen tilan rakentamista. Erilaisissa organisaatioissa ohjauksellisesti työskenteleville kertyy äänien kuulemisen myötä ainutlaatuista tietoa ja ymmärrystä paitsi kyseisestä organisaatiosta, myös yleisemmin maailman moniäänisyydestä. Moniulotteisella ohjausalan tutkimuksella on oma vastuunsa tämän ymmärryksen artikuloimisesta.

Kutsumme teemaryhmään puheenvuoroja moniäänisyyden merkityksestä ohjausalan tutkimuksessa: Mitä ja miten ohjaukseen ja sen tutkimiseen kuuluu? Puheenvuoroissa voidaan käsitellä empiirisiä tai teoreettisia tutkimuksia. Puheenvuorot voivat käsitellä myös erilaisia ohjauskäytänteiden kehittämishankkeita ja näistä kohoavia tutkimustarpeita.

Teemaryhmän vetäjät avaavat sähköpostikeskustelun esittäjien kanssa ennen kasvatustieteen päiviä, ja esitys- ja keskustelukäytänteet viimeistellään yhdessä. Teemaryhmän vetäjät tutustuvat esitysmateriaaliin ennalta ja tunnistavat yhteyksiä esitysten välillä ja nostavat yhteisiä ja erityisiä kysymyksiä keskusteluun osallistujien kanssa.

Avainsanat: Ohjaus, moniäänisyys, tutkimus, SIG

Oppimisympäristötutkimuksen monet äänet

Tiina Mäkelä, tutkijatohtori (Jyväskylän yliopisto), tiina.m.makela (at) jyu.fi

Marja Kankaanranta, erikoistutkija (Jyväskylän yliopisto)

Psykososiaalisten ja teknologia-avusteisten fyysisten oppimisympäristöjen tiedetään vaikuttavan niin opettamiseen, oppimiseen kuin hyvinvointiinkin. Oppimisympäristöjen tutkimuksen monet äänet -teemaryhmään toivotaan puheenvuoroja liittyen oppimisympäristöjen tutkimukseen psykososiaalisen, teknologisen ja fyysisen ympäristön näkökulmista. Moniäänisyyttä keskusteluun pyritään tuomaan esimerkiksi vuoropuhelulla eri koulutusasteiden ja koulutusorganisaatioiden välillä. Tutkimus voi myös kohdistua formaaleihin, non-formaaleihin tai informaaleihin oppimisympäristöihin. Oppimisympäristöjen ominaisuuksien tarkastelun lisäksi puheenvuorojen toivotaan esittelevän oppimisympäristötutkimuksen lähestymistapoja (esim. suunnittelututkimus) samoin kuin määrällisiä ja laadullisia menetelmiä liittyen oppimisympäristöjen suunnitteluun, käytön tukeen ja arviointiin. Kukin puhuja esittää oppimisympäristötutkimukseen oman näkökulmansa. Tämän jälkeen käydään osallistujien kesken keskustelua sekä sisällöllisistä että menetelmällisistä oppimisympäristötutkimuksen periaatteista. Esimerkiksi, kuinka oppimisympäristöt eroavat eri koulutusasteilla ja koulutusorganisaatioissa? Toisaalta mitä on tärkeää huomioida kaikissa konteksteissa? Kuinka suunnitella oppimisympäristöjä vastaamaan alati muuttuvan maailman vaatimuksiin? Tai, mitä oppimisympäristöjen ominaisuuksia tulisi vaalia ja ylläpitää muutosten keskellä? Vielä, millaiset lähestymistavat ja menetelmät sopivat parhaiten oppimisympäristötutkimuksen eri osa-alueisiin? Teemaryhmässä käytävän keskustelun tavoitteena on tunnistaa ja ehdottaa yleisiä ja kontekstisidonnaisia suunnitteluperiaatteita opettamista, oppimista ja hyvinvointia tukeville psykososiaalisille ja teknologia-avusteisille virtuaalisille ja fyysisille ympäristöille. Keskustelun toivotaan myös avaavan monipuolisesti menetelmällisiä mahdollisuuksia oppimisympäristöjen suunnittelulle ja tutkimukselle.

Avainsanat: Oppimisympäristöt, opetus, oppiminen, hyvinvointi

Pedagogisten instituutioiden tutkimus -teemaryhmä

Kimmo Kontio, yliopistonlehtori (Oulun yliopisto), kimmo.kontio (at) oulu.fi

Eetu Pikkarainen, yliopistonlehtori (Oulun yliopisto)

Teemaryhmään pyydetään esityksiä, joissa tarkastellaan ajankohtaista pedagogisia instituutioita koskevaa tutkimusta. Esitykset voivat motivoitua suoraan kasvatustieteen päivien teeman kautta – esimerkiksi ajankohtaisten yhteiskunnallisten muutosten kasvatus- ja koulutusinstituutioille tuottamien haasteiden tarkastelujen kautta – mutta tervetulleita ovat myös perinteiset pedagogisten instituutioiden toimintaa sekä niiden sosiaalisia, taloudellisia ja pedagogisia tehtäviä tutkivat aiheet. Teemaryhmässä pidettävät esitelmät luovat kuvaa ajankohtaisesta suomalaisesta ja kansainvälisestä pedagogisten instituutioiden tutkimuksesta.

Avainsanat: pedagogisten instituutioiden teoria, pedagogisen toiminnan teoria, koulu, koulun tehtävä, koulun ja yhteiskunnan suhde

Posthumanistinen kasvatustiede ja ihmistä laajempi näkökulma / Posthumanist educational research and the more-than-human perspective

Riikka Hohti, tutkijatohtori (Helsingin yliopisto), riikka.hohti (at) helsinki.fi

Pauliina Rautio, yliopistotutkija

Tuure Tammi, tutkijatohtori

Teemaryhmän tarkoituksena on tutkia ei-ihmiskeskeisen kasvatustieteen muotoja ja tuoda esille materiaalisia ja suhteisia kasvatuksellisia näkökulmia. Ryhmän puheenvuorot käsitteellistävät kasvatuksen, oppimisen ja oppimisympäristöjen ilmiöitä ammentaen posthumanistisista, uusmaterialistisista ja feministisistä teorioista ja metodologioista. Teemaryhmän taustalla vaikuttaa länsimaisen tiedonkäsityksen kriittinen tarkastelu ja ihmisen ja ympäristön suhteen uudelleen määrittely. Posthumanistiset teoriat ohjaavat kiinnostusta yksilöiden ja identiteettien sijaan esimerkiksi teknologian, ihmisen ja muiden elollisten olentojen muodostamiiin yhdistelmiin tai kietoumiin, joihin liittyy monimutkaisia vastuuta koskevia kysymyksiä. Ryhmässä keskustellaan tähän liittyen oikeudenmukaisuudesta ja esimerkiksi muiden eläinten roolista yhteiskunnassa ja kasvatuksessa. Teemaryhmä kutsuu mukaan suomenkielisiä ja englanninkielisiä esityksiä, jotka käsittelevät kasvatuksen ilmiöitä, käytäntöjä ja politiikkoja tutkien ei-ihmiskeskeisen kasvatustieteen mahdollisuuksia. Vastaamme muuttuvan maailman haasteisiin yhdistäen kasvatustieteellisiin näkökulmiin muun muassa yhteiskunnallisen eläintutkimuksen, lapsuudentutkimuksen, luonnontieteiden, affektitutkimuksen, kriittisen eläintutkimuksen, alkuperäiskansatutkimuksen ja taiteen tutkimuksen lähestymistapoja.

Avainsanat: ei-ihmiskeskeinen kasvatus, posthumanismi, materiaalisuus, suhteisuus, ympäristö

The Thematic Group advances material, situational and non-anthropocentric perspectives to educational sciences, learning and learning environments. The discussions in the group draw on posthumanist, new materialist and feminist theories and methodologies. The background for the group is the need, intensified by the current environmental crisis in the epoch called the Anthropocene, to re-examine the ontological and epistemological foundations of education and social sciences as well as redefine the conception of human, and issues of justice related to these. We explore possibilities for non-anthropocentric education and discuss viewpoints in a multidisciplinary spirit, drawing on viewpoints and approaches offered by human-animal studies, childhood studies, affect studies, critical animal studies, Indigenous studies, arts, and more.

Keywords: more-than-human education, posthumanism, materiality, relationality, environment

Racism and whiteness in education

Tuuli Kurki, Suomen Akatemian tutkijatohtori (Helsingin yliopisto), tuuli.kurki (at) helsinki.fi

Ida Hummelstedt, ida.hummelstedt (at) helsinki.fi

Pia Mikander, pia.mikander (at) helsinki.fi

Jenni Helakorpi, jenni.helakorpi (at) helsinki.fi

Racism and other forms of discrimination can have significant consequences on wellbeing and learning for individuals as well as for the communities and societies at large. Racism also has a huge impact on who gets to be heard, which voices are legitimized in different contexts and with what conditions. Whiteness as a power structure and privilege, in turn, produces, upholds, and reproduces racism and should therefore be examined and challenged more thoroughly to understand the ways in which racism functions and is maintained. While whiteness has been shown to be embedded in educational institutions and educational cultures, research and discussions about whiteness and racism in education still remain scarce, especially in Finland. This has resulted, for instance, in the lack of recognition of how whiteness works, in belittling and dismissing the reported experiences of racism as well as in incomplete terminology and concepts. In this workshop we look for contributions that relate to the questions of racism and whiteness in education. In addition, papers can relate, but are not limited, to othering, discrimination, privilege, Western-ness, normalization and intersecting social categorizations as well as antiracism, decolonisation and resistance in education. We welcome contributions from different methodological perspectives and fields of education, including theoretical as well as empirical research. Also, papers that struggle to find words when seeking new ways to conceptualize the phenomena are encouraged to participate. In relation to the overall theme of this year’s conference, we consider it important to discuss multivocality of racism and whiteness research in education, make this research theme more visible in our discipline and to discuss our responsibilities as researchers to promote multiple voices of both research and experiences of racism in spaces of whiteness. Papers are welcome in Finnish, Swedish and English.

Spatial, Temporal, and Sensorial Inquiries into Multiplicity, Voice, and Change in Educational Research / Tilallisia, ajallisia ja aistimuksellisia näkökulmia moninaisuuteen, ääneen ja muutokseen kasvatustieteessä

Johanna Sitomaniemi-San, tutkijatohtori (Oulun yliopisto), johanna.san (at) oulu.fi

Juuso Tervo (vanhempi yliopistonlehtori, Aalto yliopisto)

Päivi Jokinen (yliopisto-opettaja, Oulun yliopisto)

Marika Kettunen (väitöskirjatutkija, Oulun yliopisto)

Tässä teemaryhmässä vastataan konferenssiteemaan käsittelemällä ”moninaisuuden,” ”äänen” ja ”muutoksen” tilallisia, ajallisia ja aistimuksellisia ulottuvuuksia. Paneutuessaan moniäänisyyteen kasvatustiede hyödyntää ääneen, näköaistiin ja affekteihin perustuvaa tilallisajallista koordinaatistoa, jossa ”muutoksen” moninaiset (kasvatukselliset, poliittiset, jne.) olemukset asettuvat tutkimuksen kohteeksi. Kasvatustiede pyrkii siis hahmottamaan ”muuttuvaa maailmaa” tilallisten, ajallisten ja aistimuksellisten mielikuvitusten avulla ja kutsumana. Esimerkiksi äänen ja hiljaisuuden, näkökulman ja paikan, tiedon ja toimijuuden tai moninaisuuden ja eron välisistä suhteista ja jännitteistä kumpuavat käsitteelliset, metodologiset ja onto-epistemologiset kysymykset osoittavat, miten tärkeää sellaisten mielikuvitusten tarkasteleminen on. ”Moniäänisyys kasvatuksen muuttuvassa maailmassa” nähdään siten tässä teemaryhmässä kutsuna tarkastella kasvatuksen tilallisajallisia ja aistimuksellisia virittäytymisiä sekä tieteenalana että tutkimuskenttänä. Teemaryhmään ovat tervetulleita niin teoreettiset kuin empiiriset esitelmät sekä erityisesti tieteidenväliset näkökulmat.

Avainsanat: aika; tila; paikka; aistit; tieteidenvälisyys

This thematic group invites its contributors to respond to the conference theme with presentations that explore the spatial, temporal, and sensorial aspects of ‘multiplicity,’ ‘voice,’ and ‘change.’ In taking up the task of attending to multiple voices, educational research evokes spatiotemporal coordinates of sound, vision, and affect through which various modalities of change (educational, political, etc.) may be studied. The conceptual, methodological, onto-epistemological issues that arise out of the relationships and tensions between, for example, voice and silence, perspective and place, knowledge and agency, or multiplicity and difference, suggest the significance of accounting for the spatial, sensorial, and temporal imagination that educational scholarship mobilizes and is mobilized by in responding to a ‘changing world.’ The conference theme, ‘multivocality in a changing world,’ is therefore taken up by this thematic group as an invitation to examine the spatiotemporal and sensorial attunements of education as both a disciplinary field and site of academic inquiry. The session welcomes theoretical and empirical alike, and interdisciplinary scholarship in particular.

Keywords: time; space; place; senses; interdisciplinarity

Taide-ja taitokasvatuksen tutkimuksen verkosto: Taiteen kokemuksellinen, tilallinen, ajallinen monimuotoisuus taide-ja taitokasvatuksessa

Katja Sutela, yliopistonlehtori, post doc-tutkija (Oulun yliopisto), katja.sutela (at) oulu.fi

Raisa Foster, yliopistotutkija ja dosentti (Itä-Suomen yliopisto & Taideyliopisto)

Ihminen on sidoksissa keholliseen, elettyyn ja koettuun paikkaansa aina tietyssä ajassa. Samalla hän on osa sukupolvien ketjua ja globaalia maailmaa. Globalisaatio haastaa tarkastelemaan taiteellista toimintaa ja sen kasvatuksellisia näkökulmia oman aikansa valtasuhteisiin, politiikkaan ja arvoihin kytkettyinä. Kutsumme teemaryhmään taide- ja taitokasvatuksen alaan kuuluvia esityksiä tutkimuksista, jotka teoreettisesti tai käytäntöön pohjautuen tutkivat laaja-alaisesti taiteen kokemista ja taiteeseen osallistumista ajallisuuden ja tilallisuuden näkökulmista.

Vaikkakin kytkeytyneenä omaan aikaansa ja menneisyyteensä, kasvatuksessa on aina kyse myös tulevaisuudesta ja muutoksesta. Myös taide- ja taitokasvatuksessa pedagogisia ratkaisuja saatetaan muutospaineessa etsiä usein perinteisten tilojen ja toimintatapojen ulkopuolelta. Yhtä tärkeätä kuin toisintekeminen (vallitsevien rakenteiden ja toimintatapojen kriittisen tarkastelun seurauksena) on myös tunnistaa niitä kestäviä perinteitä, jotka voivat tukea ihmisen oppimista ja osallisuuden kokemusta. Yksilön kiinnittyminen osaksi yhteisön historiaa ja jatkumoa voi antaa kokemuksen siitä, että hän on osa jotakin suurempaa kokonaisuutta. Miten taiteen yhteiskunnallista merkittävyyttä voitaisiin tarkastella ajallisen jatkuvuuden näkökulmasta – eli ymmärtämällä paremmin esimerkiksi perinteiden siirtymistä tai eri taiteenalojen historiallisia ja globaaleja juuria? Miten taiteen kokemuksellisen, tilallisen ja ajallisen monimuotoisuuden ymmärtäminen voi antaa tilaa myös taiteeseen osallistuvien moninaisuudelle?

Teemaryhmään toivotaan taide- ja taitokasvatuksen alaan kuuluvia teoreettisia, empiirisiä ja taideperustaisia tutkimuksia, jotka fokusoivat erityisesti taiteen ja taitojen ajallisen (mennyt–tuleva) ja paikallisen (lokaali–globaali) kietoutuneisuuden näkyväksi tekemiseen. Esitysten ei tarvitse rajoittua näihin teemoihin. Rohkaisemme esitystavoissa moninaisuuteen ja moniaistisuuteen taiteellisia ilmaisutapoja hyödyntäen.

Taide ja taito digitaalisissa oppimisympäristöissä

Seija Kairavuori, yliopistonlehtori, dosentti (Helsingin yliopisto), seija.kairavuori (at) helsinki.fi

Kalle Juuti, apulaisprofessori (Helsingin yliopisto)

Teemaryhmään kutsutaan esityksiä taide- ja taitoaineiden opetuksen, opiskelun, oppimisen ja arvioinnin digitaalisuudesta moninaisissa ympäristöissä ja yhteisöissä. Digitaalisuus mahdollistaa, tekee näkyväksi ja myös haastaa moniäänisyyttä yksilön ja yhteisöjen näkökulmasta. Digitaalinen toimijuus tuo tarkasteluun formaalin ja informaalin oppimisen yhteyden. Digitaalisuus ymmärretään teemaryhmässä laajasti. Teemaryhmässä tarkastellaan esimerkiksi digitaalista taidetta tai digitaalisuutta hyödyntävää nykytaidetta sekä niiden teknologioihin liittyviä taitoja ja merkityksiä oppiaineiden ja opettajankoulutuksen sisältöalueena. Opetussuunnitelman perusteissa korostuu moni- ja laaja-alaisuus oppimisessa. Tähänkin moniäänisyyteen digitaalisuus tuo autenttisia mahdollisuuksia taide- ja taitoaineissa. Digitaalisuuden tarkastelu voi linkittyä myös perinteisempien taiteen ja taidon ilmiöiden opettamiseen, opiskeluun, oppimiseen ja arviointiin uudella tavalla. Taide- ja taitoaineissa on ollut luonteenomaista erilaisten artefaktien, tuotosten ja tuotteiden laadinta. Tähän osaamiseen liittyy vahvasti kehollinen, moniaistinen oppiminen, kuten materiaalien tuntemus ja työvälineiden käyttö sekä erilaiset tekniikat. Teemaryhmässä pohditaan etäopetusta, jossa on aktiivisesti etsitty vaihtoehtoisia tapoja toteuttaa vastaavia käytänteitä ja oppimistehtäviä tai luotu kokonaan uusia tapoja rikastuttaa tätä oppimisen kulttuuria. Monet syntyneet artefaktit ovat olleet digitaalisia tai artefaktien tekemisessä on uudella tavalla hyödynnetty digitaalisia välineitä etänä toteutuvan prosessin taltioimisessa, arvioinnissa ja palautteen vuorovaikutuksessa. Digitaalisuus on myös avannut taiteen ja taidon oppivia yhteisöjä uudenlaiseen vuorovaikutukseen eri oppilaitosten ja opiskelijoiden kesken. Digitaalisten yhteistyöhön ja uutta luovaan toimintaan ohjaavien etäkokous- ja työryhmäympäristöjen käyttöönotto on synnyttänyt uusia pedagogisia taide- ja taitoaineiden opetuksen ja oppimisen ilmiöitä.

Teaching and Learning in Innovative Learning Environments

Laura Hirsto, professori (Itä-Suomen yliopisto), laura.hirsto (at) uef.fi

Sanna Väisänen, tutkijatohtori (Itä-Suomen yliopisto)

The aim of this theme-group is to investigate, reflect and analyse contextual perspectives related to teaching and learning in innovative open, flexible, hybrid or online learning environments. These learning environments or learning landscapes can be viewed from e.g. social, physical, technological, or pedagogical perspective. Developing technologies such as learning analytics also have potentially important effects on the various levels of learning environments and their pedagogical designs. These developing learning environments can be viewed from the perspectives of challenges and affordances for learning and teaching provided by e.g. specific learning analytical tools or blended pedagogical designs. This theme-group calls for presentations in which the perspectives of the relations or the effects of these new, innovative, open, flexible, hybrid as well as online environments are investigated from the viewpoints of either teaching, learning processes, pedagogical design, multimodality of multiple voices. Presentations are invited in either English or Finnish.

Keywords: learning environments, learning analytics, learning spaces, pedagogical design

Transformatiivinen oppiminen kasvatustieteen kentillä

Minni Matikainen, yliopistonopettaja (Jyväskylän yliopisto), minni.s.matikainen (at) jyu.fi

Transformatiivisen oppimisen teoriasta on etenkin aikuiskasvatustieteessä tullut viime vuosikymmeninä valtavirtaa. Teorian kehitti 1970-luvulla Jack Mezirow ja se tarkoitti hänelle oppimista, jossa oppijan tapa katsoa ja tulkita maailmaa, itseä ja omia suhteita muuttuu premissien reflektoinnin myötä. Teorian ensimuotoilujen jälkeen sitä on laajennettu ja kehitetty moneen suuntaan, mutta yhä sen voi määritellä eräänlaisena merkitysperspektiivin muutoksena. Tällaiselle muutokselle on muuttuvassa ja moniäänisessä maailmassa yhä enemmän tarvetta kohdatessamme ilmastokriisin, pandemian tai sodan kaltaisia kriisejä. Näiden edessä koko maailmassa operoimisen tapamme kohtaa haasteen, joka ei ratkea vain oppimalla uusia sisältöjä – ajattelutapamme tulee myös muuttua. Samalla transformatiiviselle oppimiselle on kuitenkin yhä vähemmän tilaa, esimerkiksi koulutuksen uusliberalistisen eetoksen kaventaessa mahdollisuuksia pitkille, polveileville ja hankalillekin oppimisprosesseille. Toisaalta vaatimus muutoksesta on nykyään jo enemmän sääntö kuin poikkeus, jolloin vaarana on myös transformatiivisen oppimisen trivialisoituminen kelluvaksi merkitsijäksi, joka ei enää tarkoita oikeastaan mitään.

Teemaryhmä kokoaa transformatiivisen oppimisen teoriaa hyödyntäviä toimijoita keskustelemaan, mitä annettavaa teorialla on nykypäivänä. Miten transformatiivinen oppiminen määritellään 2020-luvulla? Miten transformatiivinen oppiminen kietoutuu yhteiskunnallisiin ja globaaleihin teemoihin ja mikä on sen merkitys yksilöiden kannalta? Johdattaako transformaatio avoimempiin, suvaitsevaisempiin ja joustavampiin merkitysperspektiiveihin vai voiko se johdattaa myös radikalisoitumiseen, poteroitumiseen tai ajattelutavan jäykistymiseen? Voiko transformatiivisen oppimisen avulla muuttaa maailmaa ja jos, niin miten ja mihin suuntaan?

Teemaryhmään toivotaan empiirisiä, teoreettisia ja käytännöllisiä tarkasteluja erilaisilta kasvatustieteen kentiltä esim. eri koulutusasteilta tai ympäristöistä.

Unheard voices and unseen sceneries in education / Kuulumattomat äänet ja näkymättömät hetket koulutuksessa

Maija Lanas, professori (Oulun yliopisto), maija.lanas (at) oulu.fi

Kaisu Alamikkelä, Katja Castillo, Iida Kauhanen, Maria Petäjäniemi, Anne-Mari Väisänen, Kirsi Yliniva

This session focuses on what is silenced, rendered invisible or inaudible and placed in the margins of education. The session asks questions about multivocality: Who is recognised as a speaker, who has the power in the society to define the voices to be heard and who are the ones who hear them. Who, in turn, is pushed to the margins - or even off the page, without a right to speak? What are the experiences and perspectives that go unrecognised in education? What are the wider educational and social discourses, practices, policies and structures that do the silencing? What are the novel research methodologies that are needed to make the invisible visible and the unheard heard? The session welcomes presentations addressing lack of voice and invisibility in education.

Sessio tarkastelee, mikä tulee vaiennetuksi, jää näkymättömäksi ja tulee sijoitetuksi koulutuksen marginaaliin. Sessio kysyy mitä moniäänisyys on: kuka tunnistetaan puhujaksi, kenellä on yhteiskunnallista valtaa päättää, mitkä äänet kuullaan ja kuka ne kuulee, ja kuka puolestaan työnnetään marginaaliin ilman puheoikeutta. Mitkä kokemukset ja näkökulmat jäävät tunnistamatta koulutuksessa, mitkä laajemmat rakenteet aiheuttavat tämän? Millä uusilla metodologioilla voimme saada näkymätöntä näkyväksi, ja kuulumatonta kuuluksi? Ryhmä toivottaa tervetulleeksi esitykset, jotka tarkastelevat näkymättömyyttä ja kuulumattomuutta koulutuksessa.

Uudistuva kasvatus- ja koulutusalan johtajuus – Hyvinvointia ja laatua muuttuvassa toimintaympäristössä

Elina Fonsén, apulaisprofessori (Jyväskylän yliopisto), elina.k.fonsen (at) jyu.fi

Lauri Heikonen, tutkijatohtori (Helsingin yliopisto)

Piia Nuora, yliopistonopettaja (Jyväskylän yliopisto)

Merja Hautakangas, yliopistonopettaja (Jyväskylän yliopisto)

Kirsi-Marja Heikkinen, väitöskirjatutkija (Helsingin yliopisto)

Tämä teemaryhmä kokoaa yhteen kasvatus- ja koulutusalan johtajuudesta, hyvinvoinnista ja laadusta kiinnostuneet tutkijat. Tutkimuksesi voi käsitellä kaikkien koulutusasteiden johtajuutta ja kehittämistä varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin. Näissä toimintaympäristöissä lasten, nuorten ja aikuisten sekä henkilöstön että johtajien hyvinvointiin liittyvät teemat voivat olla myös kiinnostuksen kohteena. Tutkimuksesi voi olla metodiltaan kvalitatiivinen tai kvantitatiivinen ja teoreettiset lähtökohdat moniääniset.

Teemaryhmässä esitellään tuoreita alan tutkimuksia ja keskustellaan niiden vaikuttavuudesta teoriaan ja soveltamisesta käytäntöön. Tavoitteena on verkostoitua alan tutkijoiden kesken sekä luoda uusia tutkimusaihioita ja -yhteisöjä. Tässä teemaryhmässä käytetään vuorovaikutteisia menetelmiä osallistaen kaikkia osallistujia.

Tule mukaan yhdessä kehittämään kasvatus- ja koulutusalan johtajuutta. Laadukas pedagogiikka monimuotoisessa ja hyvinvoivassa yhteisössä sekä näiden kehittäminen ja johtaminen kohti inklusiivisia kasvatus- ja koulutusyhteisöjä on yhteinen tavoitteemme. Kokoamme kaikki koulutusportaat kattavaa johtajuustutkijayhteisöä ja tavoitteena on kutsua mukaan tutkijayhteisötoimintaan, jota koordinoidaan jo alkaneella neljän yliopiston yhteistyöllä.

Asiasanat: kasvatus- ja koulutusalan johtajuus, hyvinvointi, kehittäminen, laatu, inklusiivisuus

Yrittäjyyskasvatuksen monenlaiset todentumat ja todentumattomuudet

Lenita Hietanen, yliopistonlehtori, dosentti (Lapin yliopisto), lenita.hietanen (at) ulapland.fi

Kati Peltonen, tutkimusjohtaja

Tarja Römer-Paakkanen, yliopettaja

Maija Suonpää, lehtori

Kaija Arhio, opettaja

Yrittäjyyskasvatus on ollut vuosikymmeniä yksi suomalaisen koulutuspolun läpileikkaavista teemoista, jota koetaan edelleen haasteellisena toteuttaa. Käsitteellä tarkoitetaan muun muassa proaktiivista asennoitumista uusiin asioihin, mahdollisuuksien havaitsemista ja niiden kokeilemista sekä yleensäkin vastuullista, vuorovaikutteista, ratkaisukeskeistä toimintaa. Keskeistä on luova, jopa innovatiivinen ajattelu. Yrittäjämäisyys yhteiskunnallisen osaamisen vahvistamisessa on keskeinen, mutta kontekstisidonnainen ilmiö, jota tulkitaan usein vahvan myönteisenä ilmiönä. Toisaalta yrittäjämäisyyteen liittyy jossain määrin kilpailullisuus, mikä esimerkiksi yleissivistävässä koulutuksessa edellyttää huolellista eettistä koulutuksen arvopohjan ja tehtävän tarkastelua yhdenvertaisuuden näkökulmasta.

Me teemaryhmän vetäjät kuulumme Yrittäjyyskasvatuksen tutkimusseuran jaokseen ”Yrittäjyyskasvatus osana kasvatustieteiden kenttää”. Kutsumme teemaryhmään niin praktisia kuin kriittisiä puheenvuoroja yrittäjyyskasvatuksen monenlaisista todentumista kaikenlaisissa konteksteissa. Toivotamme tervetulleeksi erityisesti pohdinnat ilmiön todentumattomuuden syistä sekä todentumattomuuden mahdollisista koulutus- ja yhteiskuntapoliittisista seurauksista.

Asiasanat: Yrittäjyyskasvatus, kontekstuaalisuus, suomalainen koulutuspolku, monenlaiset todentumat, todentumattomuuden seuraukset

Varhaiskasvatus ja asiantuntijuus muutoksessa

Tuulikki Ukkonen-Mikkola, yliopistonlehtori (Jyväskylän yliopisto), tuulikki.t.ukkonen-mikkola (at) jyu.fi

Inkeri Ruokonen, professori

Kirsi Alila, opetusneuvos

Anna Siippainen, post doc apurahatutkija

Varhaiskasvatukseen ja sen perustehtävään kohdistuu monenlaisia odotuksia yhteiskunnan, paikallisten toimijoiden, perheiden ja lasten taholta. Varhaiskasvatuksen ympärillä käydään parhaillaan runsaasti keskustelua, joka kohdistuu muun muassa alan veto- ja pitovoimaan, eri ammattiryhmien työnkuviin ja pedagogiikan kehittämiseen ja toteuttamiseen. Tässä teemaryhmässä tarkastellaan varhaiskasvatuksen pedagogiikan ja asiantuntijuuden ajankohtaisia kysymyksiä moniäänisyyden kehyksessä. Teemaryhmän tavoitteena on syventää sekä lisätä keskustelua varhaiskasvatuksen yhteiskunnallisesta asemasta, varhaiskasvatuksen pedagogiikasta sekä muuttuvasta asiantuntijuudesta. Lisäksi tavoitteena on tuottaa näkyväksi varhaiskasvatuksen laadukkaaseen toteuttamiseen liittyvää moniäänisyyttä, sen erilaisia elementtejä ja siihen liittyviä haasteita. Kutsumme teemaryhmään tutkimusperustaisia esityksiä, joissa tarkastellaan esimerkiksi varhaiskasvatuksen tutkimuksen monitieteisyyttä, moniammatillista ja monialaista asiantuntijuutta, varhaiskasvatukseen kohdistuvaa tehokkuusajattelua ja toisaalta lapsen edun ensisijaisuutta sekä lasten ja huoltajien osallisuutta. Tervetulleita ovat myös puheenvuorot varhaiskasvatuksen toimintaympäristön muutoksista, kuten esimerkiksi koronan vaikutuksista varhaiskasvatukseen ja Ukrainan sodan pakolaislasten varhaiskasvatuksen järjestelyyn liittyvistä kysymyksistä, jotka ovat tuottaneet omanlaistaan moniäänisyyttä varhaiskasvatuksen pedagogiikan ja asiantuntijuuden toteuttamiseen. Teemaryhmässä mahdollistuu varhaiskasvatuksen ajankohtaisiin kysymyksiin ja haasteisiin kytkeytyvän monitieteisen tutkimuksen esittely sekä varhaiskasvatuksen ajankohtaiseen keskusteluun osallistuminen.

Avainsanat: Varhaiskasvatus, pedagogiikka, asiantuntijuus

Vuorovaikutustutkimuksen teemaryhmä (SIG)

Anniina Kämäräinen, tutkijatohtori (Itä-Suomen yliopisto), anniina.kamarainen (at) uef.fi

Tanja Vehkakoski, yliopistonlehtori, JYU

Kreeta Niemi, tutkijatohtori, JYU

Teemaryhmä tarjoaa foorumin tutkijoille, jotka tarkastelevat tutkimuksessaan videoituja vuorovaikutustilanteita ja niissä toteutuvaa vuorovaikutuksen rakentumista. Nämä vuorovaikutustilanteet voivat olla niin tavallisia arkikeskusteluja, institutionaalisia keskusteluja kuin verkkovälitteisiä keskusteluja. Toivomme tuoreita avauksia erityisesti siitä, miten moniäänisyys ilmenee, miten eri äänistä neuvotellaan sekä miten moniäänisyyttä mahdollistetaan tai rajoitetaan vuorovaikutuksessa.

Toivomme, että esittäjät havainnollistaisivat tutkimustuloksiaan autenttisilla esimerkeillä vuorovaikutusaineistostaan. Nämä esimerkit voivat toimia myös ryhmän yhteisen keskustelun pohjana varsinaisen esityksen jälkeen. Tarjoamme myös mahdollisuuden datasessioajan varaamiselle. Datasessiossa osallistujat analysoivat yhdessä esittäjän tuomaa vuorovaikutusaineistoa hänen ehdottamansa tutkimuskysymyksen ohjaamana. Mikäli haluat datasessioajan, ilmoita siitä abstraktissasi.

Toivomme monipuolisia havaintoja siitä, miten kaikkien osapuolten ääni tulee esille ja vaikuttaa muiden vuorovaikutuskumppanien toimintaan erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Odotamme aineistot ylittävää keskustelua vuorovaikutuksen lainalaisuuksista ja siitä, miten moniäänisyyttä säädellään tai hallitaan vuorovaikutuksessa. Teemaryhmä todennäköisesti herättää keskustelua myös erilaisista analyyttisista lähestymistavoista ja tekniikoista vuorovaikutusaineistojen käsittelyssä, jolloin sessiot voivat olla myös menetelmällisesti moniäänisiä.

Autenttisten aineisto-otteiden ja niiden tarkan ja yksityiskohtaisen analyysin pohjalta piiloisiakin vuorovaikutuskäytänteitä voidaan tehdä näkyväksi. Samalla voidaan löytää myös hyviä vuorovaikutustapoja, joilla voidaan edistää tai tukea moniäänisyyttä sekä harmonisilta vaikuttavissa että jänniteitä sisältävissä vuorovaikutustilanteissa.

Avainsanat: vuorovaikutus, keskusteluntutkimus, videoaineisto, multimodaalisuus, toimijuus

SYMPOSIUMIT

Early childhood education policy and privatization

The symposium reflects the policy around ECE with the help of an international colleague sharing her views and pondering critically current situation in ECE and around ECE. Professor (emerita) Helen Penn from the University of East London gives her keynote about ECE and global policy and what kind of neoliberal ideas have reached ECE. How have these ideas changed the scene of ECE? What about privatization?

After the keynote, the aim is to reflect on how these ideologies have reached the Finnish ECE, what consequences there might be in the future and what possibilities there could be when developing inclusive education in Finland.

University teacher Ph.D. Ville Ruutiainen will reflect on the privatization situation in Finland. He will ponder the views professor Helen Penn has presented. With the new liberal ideas, inclusion is a primary global principle and agreement in education with very different viewpoints compared to new liberal ideas. In Finnish ECE the three-step support system is coming into effect in 1.8.2022 (ECE legislation and curriculum), and the inclusive education culture is a goal to achieve. For this reason, Ph.D. Elina Viljamaa will ask “What about children with special needs?

The symposium is organized by the VAKAe SIG (https://vakae.wordpress.com/). The keynote speaker Helen Penn is a Professor of Early Childhood in the School of Education, University of East London, and a highly recognized scholar in the field.

The chairperson of this symposium is Adjunct professor Päivi Pihlaja.

Keywords: early childhood education, early childhood special education, policy, inclusion

Education, Equity and Inclusion - Teaching and Learning for a Sustainable North

Tuija Turunen, professori, Lapin yliopisto

The symposium launches an open-access book titled Education, Equity and Inclusion—Teaching and Learning for a Sustainable North published by Springer Nature. The book provides a current view on education, equity and inclusion through the lens of education for a sustainable North. It explores the provision of education across the North, focusing on challenges and innovations in meeting the needs of diverse learners in remote, rapidly changing contexts. The symposium presents an Arctic viewpoint on the conference theme.

A distinctive feature of the book is that the contributing authors are not only geographically situated across the north but are also tied together through their participation in the UArctic Thematic Network on Teacher Education. Long-standing research partnerships between the network’s members have resulted in the development of insights into the North’s educational potential and challenges and a shared focus on the curricular and pedagogical changes necessary to promote equity and social justice in education.

The symposium will take the form of a panel discussion, with a chair and six panelists. The participants will be half of the book’s authors (to be confirmed at a later date, as travel arrangements are uncertain). The discussion will include an introduction to the book’s themes, curated questions and answers, live audience questions and a summary. The chair will lead the discussion.

The expected results of the symposium are to create a broader awareness of the themes of the book among the audience and spark illuminating conversations between experts and the audience.

A better understanding of the themes will help those working in the education field to understand the unique features of the Arctic education and use this knowledge in their work. A better understanding of the themes will also encourage more research in these areas.

Keywords: University of the Arctic, education in the circumpolar North, equity and inclusion in education

Finnish and Japanese Multi-Age Classrooms: Possibility of Child-Centered Education

Hisashi Fusegi, professor, Shinshu University

Taina Peltonen, postdoc researcher, taina.helena.peltonen (at) gmail.com

The practice and positive effects of teaching in classrooms of multiple ages are too often overlooked in the field of teacher education. Although it was practiced as a common form of education around the world before modernization, past studies show that it is now viewed negatively without the basis of empirical research. The purpose of this study is to clarify the benefits of such educational environments, taking as an example the educational activities of multiple classes practiced in small schools in remote areas. We want to give voice for countryside areas in Finland and in Japan for pupils, teachers, and parents. With the big social and health service reform in Finland and because of economic reasons this area is even more forgotten than before.

Education means functional forms of learning and working methods, learning by doing, problem-based learning, project learning, phenomenon-based learning, drama pedagogy, collaborative learning, computeraided learning, integrative teaching, often pairs and group work, plays, parties, excursions, campuses, workshops, projects, theses, films, presentations ... like Ellen Key, John Dewey, Friedrich Fröbel, Maria Montessori, William Kilpatrick, Peter Petersen, Célestin Freinet, and so on. Case studies, 8-10 schools both in Finland and in Japan, are conducted targeting schools practicing multipleclass education in depopulated areas in Finland and Japan.

We will argue that there are advantages in multi-class education, despite of the conceptions of many educators and administrators. However, due to the advent of a global declining population accelerating the miniaturization of depopulated areas, cases of school consolidation are increasing significantly. Therefore, perhaps the traditional Scandinavian model will be forced to change. We light the mixed-grade education as a positive alternative option.

Presentations: Hisashi Fusegi, professor, Taina Peltonen, post doc researcher, Risto Kilpeläinen, PhD

Keywords: multi-age classrooms, small schools, child-centered education, multifaceted understanding

Globaalit kumppanuudet koulutuksen kehittämisessä / Global partnerships in education development

Elizabeth Eta, Postdoctoral Researcher, University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences

Olli-Pekka Malinen, University Lecturer, University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences

Dr. Sai Väyrynen, Project Manager, University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences

Dr. Hanna Posti-Ahokas, University Researcher, University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences

Responsible, sustainable partnerships is the new catch phrase for global partnerships. What does this mean in higher education partnerships? How are partnerships perceived by researchers in the Global South and the Global North? How can the partnerships help to address Sustainable Development Goal 4 – Ensure inclusive and equitable quality education and promote lifelong learning opportunities for all? In the field of education, ‘learning crisis’, ‘education crisis’ and ‘learning poverty’ are concepts that have been used to refer to factors affecting poor learning outcomes, especially in the countries of the South but also in the North. As education researchers engage in North-South collaboration, how can we build partnerships that are mutually beneficial, deepen our understanding of the challenges and address the Sustainable Development Goal 4? These are some of the questions the ‘Global partnerships in education development’ symposium will address. Researchers are invited to contact gintl (at) helsinki.fi send abstracts for the symposium. The organizers will also directly invite speakers from their network to participate. We aim for a discussion including multiple perspectives from various localities to support co-creation of meaningful partnerships.

Speakers from Finland and global partner regions will make brief presentations, followed by facilitated discussion. To support interaction, the discussion on certain question is carried out in pairs – small groups – whole-group with comments by the speakers.

The symposium is organized by the Global Innovation Network for Teaching and Learning (GINTL) (www.gintl.org) and will further boost the higher education institutions’ involvement in global partnerships in the field of education.

Keywords: Education development, SDG4, Global partnerships, higher education

HOHTOa tutkimuksissa - Opettajankoulutuksen tutkimus hyvinvoinnin ja erityispedagogiikan näkökulmasta

Outi Kyrö-Ämmälä, yliopistonlehtori (Lapin yliopisto)

Aino Äikäs, yo-lehtori/Itä-Suomen yo

Virpi Vellonen, yo-lehtori/Itä-Suomen yo

Päivi Pihlaja, yo-lehtori/Helsingin yo

Raija Pirttimaa, yo-lehtori/Jyväskylän yo

Riikka Sirkko, yo-lehtori/Oulun yo

Minna Kyttälä, apulaisprofessori/Turun yo

Kristiina Ström, professori/Åbo Akademi

Janne Väätäjä, projektikoordinaattori/Lapin yliopisto

Käsittelemme symposiumissa Hyvinvoinnin ja oppimisen tuki opettajankoulutuksessa -hankkeessa (HOHTO) sekä kansalliseen opettajien koulutuksen ja kasvatusalan tutkimusperustaiseen kehittämiseen liittyvässä Opettajankoulutuksen pedagogisen uudistumisen tutkimus -hankkeessa (OPUT) toteutettuja tutkimuksia ja niiden alustavia tuloksia. Hankkeissa ovat mukana kaikki Suomen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opettajankoulutusten yksiköt, joissa järjestetään erityispedagogiikan opetusta ja/tai erityisopettajakoulutusta (yht. 13 korkeakoulua).

Tutkimusten keskiössä on opettajankoulutuksen pedagogisen uudistumisen toteutuminen Suomen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opettajan- ja ohjauskoulutusten yksiköissä. Tutkimukset on toteutettu yhteistyössä hankkeissa mukana olevien korkeakoulujen kanssa.

Symposiumissa tuodaan esille alustavia tuloksia tutkimuksista, jotka kohdentuvat seuraaviin teemoihin:

1. Tutkimukset opettajankouluttajien tarpeista ja valmiuksista oppimisen ja hyvinvoinnin tukemiseksi

2. Opettajankouluttajien käsitykset moninaisuudesta, kaikkien oppilaiden ja oppijoiden tukemisesta, yhteistyöstä ja ammatillisesta kehityksestä

3. Opettajan- ja ohjausalan koulutusten opetussuunnitelmien sisältöjen tutkimus: Varhaiskasvatuksen, luokanopettajakoulutuksen ja pedagogisten opintojen opetussuunnitelmat

Esittelyjen lisäksi pyrimme tutkijoiden ja symposiumin osallistujien dialogiseen vuorovaikutukseen sekä herättämään heidän kauttaan keskustelua korkeakoulujen opettajan- ja ohjauskoulutuksen yksiköissä.

Tavoitteena on tutkimusperustaisesti ja koulutuksen avulla vahvistaa opettajankouluttajien pedagogiikan laatua, erityispedagogista tietämystä ja ohjausosaamista kaikkien oppijoiden kohdalla eri koulutusasteilla. Opettajankoulutuksen kehittämisen kautta pyrimme varhaiskasvatuksen ja esi- ja perusopetuksen oppijoiden sekä toisen asteen ja korkeakoulutuksen opiskelijoiden oppimisen ja hyvinvoinnin tuen kehittämiseen.

Ihmisoikeuskasvatus moninaisessa yhteiskunnassa - Ihmisoikeudet osana kestävyyttä ja tukena moninaisuuden huomioimisessa

Tuija Kasa, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto

Vihtori Kylänpää, Oulun yliopisto

Ihmisoikeuskasvatus on kansainvälisestä merkittävyydestään huolimatta jäänyt Suomessa vähäisen huomion kohteeksi. Ihmisoikeuskasvatus on itsessään ihmisoikeus ja sen tulisi läpäistä kaikki koulutustasot. Ihmisoikeuskasvatuksen rooli on merkittävä globaalien kriisien aikakaudella, jota leimaa yhteisten arvojen kritiikki, polarisaatio, ilmastonmuutos ja autoritaarisuuden lisääntyminen. Symposiumin tavoitteena on avata keskustelua ihmisoikeuksista, ihmisoikeuskasvatuksen tilasta Suomessa ja tuoda esiin uutta tutkimusta moninäkökulmaisesti. Tässä symposiumissa syvennytään ihmisoikeuskasvatuksen näkökulmaan ja sen erityiseen antiin moninaisuuden teemoissa muuttuvassa maailmassa. Ihmisoikeuskasvatus selkeyttää yksilöiden ja yhteisön vastuuta moninaisuuden tunnistamisessa ja edistämisessä.

Symposiumissa ihmisoikeuskasvatusta lähestytään muun muassa koulutuspolitiikan, polarisaation, toimintakulttuurin rakentamisen ja nuorten aikuisten näkökulmista. Symposiumissa on esillä monitieteisiä, kriittisiä ja kasvatusfilosofisia näkökulmia sekä tutkimusta eri koulutustasoilta, kuten siviilipalveluksesta, opettajankoulutuksesta ja perusopetuksesta. Tervetuloa tapaamaan alan tutkijoita sekä keskustelemaan ihmisoikeuskasvatuksen tilasta Suomessa ja ihmisoikeuksien yhtymäkohdista omaan tutkimukseesi.

Ohjelma:

Tilaisuuden avaus: Professori Reetta Toivanen: Ihmisoikeudet kestävyysajattelussa

Väitöskirjatutkija/Kehitysyhteistyön asiantuntija, Johanna Lampinen: Koulun toimintakulttuurin rakentaminen moninaisessa yhteisössä ihmisoikeuksien avulla

Väitöskirjatutkija Vihtori Kylänpää: Nuorten aikuisten äänet ihmisoikeustekojen tekemisestä

Väitöskirjatutkija Tuija Kasa: Moraalisen ja juridisen mielikuvituksen edistäminen epäinhimillistämisen ennaltaehkäisyssä ihmisoikeuskasvatuksessa

FT Iida Pyy: Poliittisen myötätunnon vahvistaminen ihmisoikeuskasvatuksessa

Vapaa loppukeskustelu

Avainsanat: Ihmisoikeuskasvatus, moninaisuus, kestävyys, ihmisoikeudet

Moninäkökulmaisuus haastaa kasvatustieteellistä perhetutkimusta

Marja-Leena Böök, yliopistonlehtori, Jyväskylän yliopisto

Satu Perälä-Littunen, tutkimuskoordinaattori, Jyväskylän yliopisto

Perhe, vanhemmuus ja kasvatus ovat perinteisiä aiheita kasvatustieteellisessä tutkimuksessa. Tässä symposiumissa kysytään, miten kasvatustieteellinen perhetutkimus on vuosien saatossa uudistunut, ja miten tutkimus vastaa perheiden ja perheilmiöiden muutokseen ja monitieteisen perhetutkimuksen pyrkimykseen tarkastella perhettä moninäkökulmaisesti. Symposiumissa pohditaan, miten moninäkökulmaisuus näkyy tai miten sen tulisi näkyä tutkimusteemoissa, teoreettisissa lähestymistavoissa, käytettävissä käsitteissä ja tutkimusasetelmissa ja -menetelmissä.

Symposiumissa ovat kutsuttuina asiantuntijoina, KT dosentti Petteri Eerola (Jyväskylän yliopisto) ja VTT Ella Sihvonen (Kela), jotka puheenvuorojensa kautta valottavat moninäkökulmaisuutta isätutkimuksen ja vanhemmuustutkimuksen sekä vanhemmuuden tukemisen alueilla. He tuovat myös esille uuden perhe- ja lähisuhteiden tutkimusseuran painottamia lähtökohtia ja kriittistä näkökulmaa perheiden ja vanhemmuuden tutkimiseen. Symposium toimii johdattelevana sessiona kasvatustieteen päivien perhetutkimuksen teemaryhmälle, jossa tutkijoiden puheenvuorojen kautta valotetaan moniäänistä kasvatustieteellistä perhetutkimusta. Symposium haastaa perhe- ja lähisuhteita tutkivia ja näistä ilmiöistä opettavia kasvatustieteilijöitä kriittisyyteen ja moninäkökulmaisuuteen.

Perheiden hyvinvointi ja resilienssi ennen Covid-19 pandemiaa ja sen aikana

Symposium keskittyy tarkastelemaan vanhempien ja perheiden hyvinvointia ennen Covid-19 pandemiaa ja sen aikana, sekä miten perheissä koettu resilienssi voi tukea perheiden hyvinvointia. Tutkimuksissa on mukana niin laadullinen kuin määrällinen tutkimusote. Ensimmäisessä esityksessä (Anne-Elina Salo, UTU) tarkastellaan vanhemmuuden minäpystyvyyden merkitystä koko perheen ihmissuhteiden ja vuorovaikutuksen laadun näkökulmasta 249 perhettä sisältäneen kyselytutkimuksen pohjalta. Latenttiprofiilianalyysin avulla havaittiin neljä vanhemmuuden minäpystyvyyden perheprofiilia: 1) matala–matala, 2) matala–keskitaso, 3) korkea–keskitaso ja 4) korkea–korkea (äiti–isä). Lisäksi havaittiin, että korkeamman minäpystyvyyden perheprofiileissa yksinäisyys oli vähäisempää, perheen kommunikaatio avoimempaa ja varhaisnuorten sosiaalinen kompetenssi arvioitiin vahvemmaksi. Toisessa esityksessä (PsT. Matilda Sorkkila, JYU) tarkastellaan resilienssiä vanhemmuuden uupumukselta suojaavana tekijänä koronakriisin alla. Tulokset 1105 vanhemman kesken osoittivat resilienssin olevan keskeinen vanhempia uupumukselta suojannut tekijä. Latenttiprofiilianalyysin avulla havaittiin kolme profiilia: 1) Resilientit, 2) Täydellisyyteen pyrkivät, ja 3) Uupuneet vanhemmat. Resilientit vanhemmat olivat muita vanhempia useammin iäkkäitä, miehiä, ja heillä oli parempi taloudellinen tilanne kuin muilla vanhemmilla. Uupuneilla vanhemmilla taas oli resilientteä vanhempia useammin nuoria tai erityistarpeisia lapsia, joiden kanssa he viettivät paljon aikaa. Kolmannessa esityksessä (PsT. Katja Upadyaya, HY) tarkastellaan vanhempien uupumuksen ja nuorten uupumuksen välisiä yhteyksiä koronapandemian aikana sekä resilienssin roolia suojaavana tekijänä.

Puheenjohtaja: Katja Upadyaya (Helsingin yliopisto)

Esitykset:

Vanhemmuuden minäpystyvyys perheen resilienssiä tukemassa?

Anne-Elina Salo, Niina Junttila & Marja Vauras (Turun yliopisto)

Vanhempien resilienssi ja uupumus Covid-19-poikkeusaikana: Muuttuja- ja henkilökeskeinen lähestymistapa

Matilda Sorkkila & Kaisa Aunola (Jyväskylän yliopisto)

Perheissä koettu uupumus ja resilienssin rooli

Katja Upadyaya, Matilda Sorkkila, Anne-Elina Salo, & Katariina Salmela-Aro

Diskussantti:

Prof. Anna Rönkä, Jyväskylän yliopisto

The possibilities and pitfalls of digitalization transforming landscape of education

Joni Lämsä, tutkijatohtori (Oulun yliopisto)

Jonna Malmberg, apulaisprofessori (Oulun yliopisto)

Sanna Järvelä, professori (Oulun yliopisto)

This symposium discusses how theories and empirical research can guide digitalization in teaching and learning. We call for presentations that provide different perspectives, such as self-regulated learning or collaborative learning, towards technology-enhanced learning and teaching. The symposium will also shed light on the advanced learning technologies that have been designed to measure and support learning in individual and collaborative learning contexts.

Keywords: Artificial intelligence, collaborative learning, digitalization, self-regulated learning, technology-enhanced learning

Tiedon verkostot koulutuspolitiikassa

Jaakko Kauko, professori, Tampereen yliopisto

Tutkijatohtori Katri Eeva (Tampereen yliopisto), tutkija Joni Forsell (Tampereen yliopisto), väitöskirjatutkija Jarmo Kallunki (Tampereen yliopisto), tutkija Paula Saarinen (Tampereen yliopisto), väitöskirjatutkija Saija Volmari (Helsingin yliopisto), yliopistotutkija Antti Gronow (Helsingin yliopisto), tutkimusprofessori Taina Saarinen (Jyväskylän yliopisto)

Pohjoismainen poliittis-hallinnollinen kulttuuri on korostanut läpinäkyvyyttä. Siirtyminen kohti poikkikansallista verkostomaista hallintaa sekä tiedonkäytön korostuminen ja monimutkaistuminen ovat sumentaneet tätä läpinäkyvyyttä. Symposiumissa tarkastellaan tiedon käyttöä poikkikansallisissa koulutuspolitiikan verkostoissa, jotka muodostuvat virallisissa ja epävirallisissa suhteissa politiikan toimijoiden ja heidän sidosryhmiensä välillä. Tiedon verkostot ovat tärkeitä tarkastelun kohteita, kun halutaan ymmärtää moniäänisyyttä päätöksenteossa.

Symposiumissa esitellään kahden hankkeen tuloksia ja keskustellaan niistä diskussanttien johdolla. KNETS-hanke analysoi, miten suomalainen korkeakoulupolitiikka toimii EU:n kehyksessä. Tutkimus kartoittaa poikkikansallisten verkostojen roolia, analysoi tiedon valintaa verkostoissa ja tutkii verkostojen ja niiden osallistujien tuottamaa pehmeää valtaa korkeakoulupolitiikassa. POLNET-hanke vertailee verkostoanalyysin avulla pohjoismaisten koulutusreformien muotoutumista, kehittämistä ja uudistamista.

Hankkeissa käytetään verkostoanalyysia, haastatteluja ja havainnointia. Verkostoanalyysissa kartoitetaan tietoverkoston toimijoita (henkilöt ja työryhmät) tai tiedon käyttöä (bibliometrinen data). Haastatteluissa ja havainnoinnissa kartoitetaan tiedon valintaa ja pyritään ymmärtämään tiedon käytön tapoja ja tiedon muokkautumista sen kulkiessa verkostossa.

Tuloksissa kuvataan verkostojen toimijoita ja niiden moniulotteisuutta sekä liittymistä tiedon käyttöön. Lisäksi odotetut tulokset voivat liittyä tietoverkostojen jaettuihin epistemologioihin, verkostojen tuottamaan arvoon valitulle tiedolle, verkoston joustavuuteen ja verkostojen päällekkäisyyteen.

Avainsanat: koulutuspolitiikka, tieto, Euroopan unioni, pohjoismaat, Suomi"

Alustava ohjelma:

Avaus ja projektien esittely (5 min, Jaakko Kauko)

Suomen ja EU:n korkeakoulupolitiikan verkosto (15 min, KNETS)

Diskussantti yliopistotutkija Antti Gronow, Helsingin yliopisto (10 min vastaus)

Keskustelua (10 min)

Tieto ja asiantuntijavalta opetussuunnitelmauudistuksessa (15 min, POLNET)

Tiedonkäyttö päätöksenteossa: havainnoinnin ensi tuloksia (15 min, KNETS)

Diskussantti tutkimusprofessori Taina Saarinen, Jyväskylän yliopisto (10 min)

Keskustelua (10 min)

KNETS: Projektin esitykset pitävät Tampereen yliopiston tutkijatohtori Katri Eeva, tutkija Joni Forsell, väitöskirjatutkija Jarmo Kallunki ja tutkija Paula Saarinen.

POLNET: Projektin esityksen pitävät Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Saija Volmari.

Varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijan harjoittelun ohjaukselliset ulottuvuudet

Ohjattu opetusharjoittelu on erittäin tärkeä osa varhaiskasvatuksen opettajakoulutusta (Matengu, Ylitapio-Mäntylä & Puroila, 2020). Opetusharjoitteluiden aikana opiskelijan asiantuntijuuden kehittymisen edellytyksenä on toimivat ohjaussuhteet erityisesti päiväkodin ohjaavan opettajan kanssa (La Paro et al. 2018). Varhaiskasvatuksen opiskelijamäärät ovat kasvaneet viime vuosina huomattavasti. Kasvanut opiskelijamäärä tuo mukanaan uusia päiväkodin ohjaavia opettajia, joilla ei ole aikaisempaa ohjauskokemusta. Lisäksi kasvaneet sisäänotot monipuolistavat opiskelijoiden taustoja, joka osaltaan vaikuttaa opiskelijoiden ohjauksen erilaisiin tarpeisiin opetusharjoittelun aikana (Mykkänen, Kupila & Pekkarinen, 2021).

Symposiumissa luodaan kattava katsaus tämänhetkiseen suomalaiseen varhaiskasvatuksen opetusharjoitteluiden ohjauksellisiin ulottuvuuksiin keskittyviin tutkimuksiin. Tutkimukset keskittyvät ohjausosaamiseen ja sen kehittämiseen, sekä jäsentävät ohjausosaamiseen liittyviä käsitteitä, tavoitteita ja sisältöjä. Yksittäisten esitysten lisäksi symposiumissa on yhteenkokoava diskussantin puheenvuoro, jossa yleisön keskusteltavaksi nostetaan tutkimuksista nousseita teemoja ja kysymyksiä.

Ohjausosaamista on tutkittu varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksen kontekstissa verrattain vähän ja sen vuoksi alan ajankohtaisen tutkimuksen kattava esittely on tarpeellista, ottaen erityisesti huomioon kasvaneista opiskelijamääristä johtuneet muutokset koulutuksen järjestämiseen ja ohjausvuorovaikutukseen. Esityksissä kootaan yhteen tutkijoita ”Varhaiskasvatuksen opettajankouluttajien tutkimusperustaisen ohjausosaaminen kehittäminen muuttuvissa oppimisympäristöissä” (OHOSKE) -verkoston toiminnasta.

Avainsanat: Varhaiskasvatuksen opetusharjoittelut, ohjaussuhde, ohjausosaaminen, asiantuntijuuden kehittyminen

Puheenjohtaja: Arttu Mykkänen (Tampereen yliopisto)

Symposiumin esitykset:

Arttu Mykkänen, Susanna Itäkare, Laura Rantavuori & Salla Paasovaara-Pösö: Ideaalin varhaiskasvatuksen opiskelijan muuttuvat diskurssit varhaiskasvatuksen opetusharjoittelun ohjauksessa (TAU)

Tarja Liinamaa & Tuulikki Ukkonen-Mikkola: Relationaalisen asiantuntijuuden rakentuminen ohjatuissa harjoittelussa (JYU)

Jaakko Moilanen, Riikka Kess, Marjo Mäntyjärvi, Satu Karjalainen ja Outi Ylitapio-Mäntylä: Ohjaavien opettajien kertomuksia jaetusta ohjausprosessista (OY)

Anitta Melasalmi & Tarja-Riitta Hurme: Videoavusteinen opetus- ja ohjaustoiminnan reflektoiva ohjauskeskustelu varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijan minäpystyvyysuskomusten tukena (TY)

Diskussantti: Professori Inkeri Ruokonen (TY)

TYÖPAJAT

Määränpäänä tulevaisuus – opettajien koulutusten tutkimuksen tiekarttaa piirtämässä

Työpajassa pohditaan suomalaiseen opettajankoulutukseen kohdistuvan tutkimuksen nykytilaa ja rakennetaan suuntaa tulevaisuuteen. Nykytilan hahmottamiseksi työpajassa esitellään katsausartikkelia, joka kokoaa yhteen opettajankoulutukseen kohdistuvaa tutkimusta kymmenen viime vuoden ajalta. Tarkoituksena on tuottaa yleiskuva tutkimuksen sisällöllisistä tavoitteista ja metodisista ratkaisuista. Niitä heijastellaan opettajien koulutuksen tutkimukselle asetettuihin tavoitteisiin ja kehittämislinjoihin, kuten Opettajankoulutusfoorumin kehittämisohjelmaan 2022 ja Kansallisen opettajien koulutuksen ja tutkimuksen verkoston KOPTUKE:n tutkimuksen tiekarttaan. Työpajassa pyrkimyksenä on yhteisen työskentelyn avulla kirkastaa tutkimuksen tulevaisuuden suuntaa ideoimalla sille uusia sisällöllisiä ja metodisia ratkaisuja ja hyödyntämällä työskentelyssä vuorovaikutteisia työtapoja ja osallistujien asiantuntijuutta.

Työpajan rakenne: 1) Lähtökohtien esittely ja tausta (yht. 20 min), 2) pienryhmätyöskentely (40min) ja 3) yhteenveto ja keskustelu (30min).

Työpajassa rakennetaan jaettua ymmärrystä siitä, millä alueilla suomalaisten opettajien koulutuksen tutkimusta ja koulutusta tulisi erityisesti kehittää.

Tuloksia voi hyödyntää opettajien koulutuksen tutkimusta koskevassa kansallisen tason strategisessa tulevaisuussuunnittelussa ja muussa opettajien koulutusta tuottavien korkeakoulujen kehittämistyössä.

Avainsanat: opettajankoulutus, opettajienkoulutuksien tutkimus, tutkimusperustainen kehittäminen

Järjestäjät: Mari Kyllönen, projektipäällikkö, mari.j.kyllonen (at) jyu.fi

Riitta-Leena Metsäpelto, Dos. PsT yliopistotutkija

Jenni Koski, KM projektitutkija

Anna-Maija Poikkeus, Dekaani, Professori

ESISEMINAARIT

Liike & ääni -työpaja ihmisen kehollisesta maailmasuhteesta